Olet lämpimästi tervetullut sivuilleni! Olen Helena Lahtinen, lapualainen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja hallintotieteiden maisteri, työssä Laihialla terveys- ja hyvinvointijohtajana ja vs vapaa-aikapäällikkönä
Lapuan 440-vuotissyntymäpäivät 11.7, hyvää Lapuan päivää 14.7.2021!Maanantai 12.7.2021 klo 13:47 1500-luvun puolivälissä Lapualla oli noin 70 taloa, asutus alkoi hitaasti levittäytyä Isostakylästä yhä etäisimmille alueille. Uusista kylistä Tiistenjoki ja Kauhajärvi alkoivat saada myös pysyvää asutusta. 1555 Kustaa Vaasa antoi Mikael Andreas -nimiselle henkilölle valtakirjan papinvirkaan Lapuan kappeliseurakunnassa. Tämän nimistä pappia ei liene kuitenkaan koskaan Lapualle saapunut. Tapahtuma oli kuitenkin merkittävä, sillä tämän jälkeen Lapua alkoi yhä enemmän irtaantua emäalueestaan Kyrön suurpitäjästä. Perimätieto kertoo, että näihin aikoihin Lapualle oli jo rakennettu oma kirkko. Itsenäinen kirkkopitäjä Lapuasta tuli 1581. Vakinaisesti alueella asuva pappi oli saatu jo viisi vuotta aikaisemmin. 1590-luvun alussa Lapuasta tuli itsenäinen hallintopitäjä ja paikallisesti tärkeät omat käräjät pidettiin joulukuussa 1590. Kun Kauhava vuonna 1608 liitettiin Lapuaan, Suur-Lapuaan kuuluivat Kauhavan, Härmän, Kuortaneen, Nurmon ja Töysän kappelit. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapua Lapuan päivä on Suomen sodan Lapuan taistelun muistopäivä. Muistopäivällä on aikojen kuluessa ollut myös muita merkityksiä. Ruotsin armeijalle voitokas Lapuan taistelu käytiin Suomen sodan aikana 14. heinäkuuta 1808. Pian taistelun jälkeen pystytettiin taistelukentälle muistoksi luonnonkivi, mutta varsinaisen ”kiviristin” eli valurautapatsaan hankki myöhemmin Seinäjoen Östermyran kartanon patruuna G. A. Wasastjerna. Tukholmassa valettu patsas juuttui kuitenkin tulliin venäläisten viranomaisten kiellettyä sen luovuttamisen. Muistomerkki lojui jo roskien joukossa, kun se haettiin Turusta salaa ja tuotiin Lapualle. Taistelun muistopäivänä 14. heinäkuuta 1864 vietettiin Lapualla suurta paljastusjuhlaa, jossa oli läsnä myös kolme Suomen sodan veteraania. Esivalta ei tällaisesta Ruotsin voiton muistelemisesta pitänyt, ja Vaasan läänin kuvernööri joutui tekemään senaatille asiasta selvityksen. Tämän jälkeen varsinaisia Lapuan Päiviä ei järjestetty, vaikka vuosisadan lopulla Lapualla vietettyihin eri seurojen kesäjuhliin alettiin liittää käynti muistopatsaalla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapuan_p%C3%A4iv%C3%A4 |
