HYVINVOINNISTA ELINVOIMAA

HYVINVOINTI ON TURVALLISUUTTA

Turvallisuus on jokaisen perusoikeus. Turvallisuus on arjen turvallisuutta, asumisen ja liikkumisen, lähiruoan ja elinympäristön turvallisuutta. Turvallisuus kuuluu myös tuleville sukupolville koko Suomessa. Turvallisuus on jokaisen osallisuutta ja erityisesti on huolehdittava heikompien, lasten ja vanhusten, turvallisuudesta ennakoivasti ja inhimillisesti. Turvallisuus on elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, tarvittaessa saattohoitoa. Turvallinen Suomi mahdollistaa ihmisarvoisen elämän, sosiaaliturvan ja maan rajojen turvan.

HYVINVOINTI ON TERVEYTTÄ


Koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lähtökohtana on ihminen. Elinkaareen rakentuva terveyden- ja sosiaalihuollon kokonaisuus perhekeskuksesta ikäkeskukseen, vastaanottopalveluista kotiin annettaviin palveluihin ja asumiseen, toimii inhimillisesti jokaista yksilöä kunnioittaen ja toimintakykyä vahvistaen. Tarvittavat palvelut, myös erityispalvelut sekä mielen hyvinvointia ja liikkumista edistävät, ovat jokaisen saatavilla ja edistävät omaa voimaantumista ja elämänhallintaa.

HYVINVOINTI ON HUOLENPITOA YMPÄRISTÖSTÄ

Puhdas luonto ja ympäristö ovat suomalaisten yhteinen kansallisomaisuus. Tie- ja rataverkoston kunto sekä toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat työnteon, matkailun ja yritysten toiminnan. Lähiruokaa tuottava maatalous ja elintarviketuotanto sekä metsä- ja metalliteollisuus tarjoavat työtä ja välttämättömiä kulutushyödykkeitä ympäristö huomioiden. Kiertotalouden, ympäristöä säästävien työntekomahdollisuuksien, energiantuotannon ja luonnonvarojen viisaan hyödyntämisen avulla hillitään ilmastomuutoksen haittoja ja vahvistetaan kansantaloutta.

HYVINVOINTI ON TYÖTÄ JA OPPIMISTA

Koulupolku ja oppiminen varhaiskasvatuksesta ammattipätevyyden saamiseen asti ja työvuosien tarpeiden mukaan on jokaisen ulottuvilla ja mahdollistaa elinikäisen oppimisen. Yrittäjyyskasvatus ja talousosaaminen nivotaan koulutuksen eri vaiheisiin. Työn tekeminen on aina joutenoloa kannustavampaa ja oppisopimuskoulutuksella avataan uusia väyliä työllistymiseen. Opiskelupaikkoja ja työtä on tarjolla maakuntien alueella. Korkea-asteen koulutuksen resurssit on turvattu ja koulutus linkittyy saumattomasti alueen toimijoiden ja elinkeinoelämän verkostokehittämiseen. Tutkimustoimintaan varataan riittävästi varoja, myös elintarvike- ja puualan kehittämiseen. Verotus on oikeudenmukaista, hyvinvointia ja työllistämisedellytyksiä edistävää. Työtä tekevien ohella eläkeläisten verotus on oikeudenmukaista ja eläkkeiden ostovoimasta huolehditaan. Perheillä on uskallus hankkia lapsia, mahdollisuus lasten- tai omaishoidon ja työn yhdistämiseen joustavasti ja vapaus valita omaan tilanteeseensa sopiva hoitomuoto.

HYVINVOINTI ON TALOUDEN HALLINTAA

Korkeakoulujen, yritysten, kaupunkiseutujen ja kolmannen sektorin yhteiseen kehittämiseen luodaan toimintamalli, jossa käytetään myös valtion innovaatiorahoituksen instrumentteja. Kestävyysvajetta katetaan yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisen keinoin ja kehittämällä julkisen sektorin toiminnan joustavuutta. Viennin edellytyksiä parannetaan ja osaamisen vientiä lisätään myös opetus- ja hoito-osaamisen alueilla.
Vanhemmuuden kustannukset siirretään yhteisesti vastattaviksi. Erityisesti pkyritysten neuvontaa ja mentorointia lisätään, samoin edullisia rahoituslähteitä investointitarpeisiin. Sosiaaliturvajärjestelmä uudistetaan kannustavaksi ja toimintakykyä edistäväksi. Ongelmien hoidon kustannuksista siirretään painopiste varhaisempaan puuttumiseen ja tällä kevennetään raskaan hoidon kustannuksia ja sen myötä kestävyysvajetta. Työn ja eläkkeen verotus on oikeudenmukaista ja erityisesti eläkkeiden ostovoima turvataan.