Turvallisuus on jokaisen perusoikeus. Turvallisuus on arjen turvallisuutta, esteettömyyttä, kasvun ja opetuksen, asumisen ja liikkumisen - myös kevyen liikenteen väylien - ja elinympäristön turvallisuutta sekä tarpeenmukaisten lähipalveluiden sujuvaa saatavuutta - ja digipalveluiden neuvontaa ja turvallista käyttöä - hyvinvointialueella ja omassa kunnassa. Turvallisuus on jokaisen osallisuutta. Erityisesti heikompien - lasten, vammaisten ja vanhusten - turvallisuudesta on huolehdittava ennakoivasti ja inhimillisesti. Turvallisuus on elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja saattohoitoa.

TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ

Koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman lähtökohtana on hyvinvoiva ihminen ja lasten osalta perhe. Elinkaareen rakentuva terveyden- ja sosiaalihuollon kokonaisuus perhekeskuksesta ikäkeskukseen, vastaanottopalveluista kotiin annettaviin palveluihin ja asumiseen, toimii inhimillisesti jokaista yksilöä kunnioittaen ja toimintakykyä vahvistaen. Perhetyön avulla perheitä on tuettava ennakoivasti ja inhimillisesti jo varhaisvaiheessa ilman raskasta lastensuojelua. Omaishoitajalle kuuluu kunnon korvaus ja riittävät tukipalvelut vapaapäivineen. Vanhusten ja vammaisten hyvän ja inhimillisen hoidon toteuttaminen edellyttää kotiin annettavia palveluita myös iltaisin, viikonloppuisin ja yöaikaan. Vanhusten asumispalveluissa on oltava turvallista asua ja sen avrmistamiseksi riittävä ja koulutettu henkilöstö. Koulussa, opiskelussa ja työssä jokaisella on oltava oikeus oppia ja tehdä työtä ilman kiusaamista ja syrjintää, oppilashuollon ja työhyvinvointiorganisaation avulla jokaisen on saatava apu ajoissa. Mielenterveyspalveluita on oltava saatavilla tarpeen mukaisesti ja ne on saatava osaksi peruspalveluita. Tarvittavat palvelut, myös erityispalvelut sekä mielen hyvinvointia ja liikkumista edistävät, on oltava jokaisen saatavilla omaa voimaantumista ja elämänhallintaa edistävästi lähi- tai digipalveluina. Hyvinvointialueen palveluita on tarvittaessa voitava saada palvelusetelin avulla ja alueen palvelutuottajien tuottamina. Nämä palvelut on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tuotettava ilman tarpeetonta keskittämistä yhdenvertaisesti ja tarpeenmukaisesti lähipalveluina jokaiselle tarvitsijalle maakunnan alueella palveluverkko 1+7-mallin avulla.

Riittävästä palveluneuvonnasta erityisesti digipalveluiden suhteen on sekä kunnan että hyvinvointialueen huolehdittava. Digipalveluiden saavutettavuudesta ryhmämme teki aloitteen sekä kunnassa että että alueella, Lapuan kotisivuille kuuntelutoiminto on jo mahdollistettu helpottamaan tiedonsaantia. Tähän tarvitaan kaikenikäisille avoinna oleva matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa toimisi myös ikäihmisten hyvinvointikeskus, josta aluevaltuustoryhmämme teki valtuustoaloitteen. Kohtaamispaikassa tulisi olla tarjolla tiloja ja toimintaa yhdessäoloa ja tiedonsaantia varten, kuten esimerkiksi Seinäjoella toimiva Toimintojen talo https://www.toimintojentalo.fi/.

HUOLENPITOA YMPÄRISTÖSTÄ JA ITSESTÄ

Puhdas luonto ja ympäristö ovat yhteistä kansallisomaisuutta. Väylien kunto ja turvallisuus sekä toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat palveluiden saannin sujuvuuden ohella työnteon ja yritysten toiminnan. Ympäristöä säästävät työntekomahdollisuudet ja soveltuvasti etäpalvelut lisäävät vaikuttavuutta kustannuksia säästäen. Kevyen liikenteen väylien ja ulko- ja sisäliikuntamahdollisuuksien sekä liikunta- ja elintapaneuvonnan lisääminen parantavat väestön hyvinvointia ja terveyttä. Edullisia tai maksuttomia liikuntapalveluita on kunnan tarjottava erityisryhmille, lapsille ja ikäväestölle myös Kaiku-korttia hyödyntäen. Liikunta on lääke sekä keholle että mielelle. Vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä, tiedonsaannista ja vaikuttamismahdollisuuksista on sekä kunnan että hyvinvointialueen huolehdittava tarjoamalla myös tiloja, yhteydenpitokanavia sekä neuvontaa osallistamisen mahdollistamiseksi. Yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat vahvistavat osallisuutta, tarjoavat toimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja virkistystä, kunnan on verkostoiduttava entistä tiiviimmin eri toimijoiden kanssa. Kunnan on tarjottava kohtaamispaikaksi soveltuvia esteettömiä tiloja ja tarpeellisia toimintaedellytyksiä kolmannen sektorin toimijoille kunnan elinvoiman ja sosiaalisen pääoman vahvistamiseksi.

TYÖTÄ JA OPPIMISTA

Koulupolku ja oppiminen varhaiskasvatuksesta ammattipätevyyden saamiseen asti ja työvuosien tarpeiden mukaan on oltava jokaisen ulottuvilla ja mahdollistettava elinikäinen oppiminen. Kouluverkko on oltava sellainen, joka mahdollistaa oppimisen ja kaverisuhteiden kannalta mahdollisuudet jokaisen lapsen oppimiseen, harrastamiseen ja kaverisuhteiden ylläpitoon. Ikävaiheen mukaisesti opetuksessa on oltava ihmissuhdetaitojen oppimista kiusaamisen ja syrjäytymisen estämiseksi, samoin oman hyvinvoinnin ja terveyden tunnistamista ja terveiden elämäntapojen, myös liikunnan oppimista. Yrittäjyyskasvatusta ja talousosaamista on nivottava koulutuksen eri vaiheisiin. Työn tekemisen pitää olla aina joutenoloa kannustavampaa, oppisopimus- ja muuta koulutusta on kehitettävä väylänä työllistymiseen ja tarvittaessa uuden ammatin saamiseen, jotta työntekijävajeet saadaan kurottua. Verotuksen on oltava hyvinvointia ja työllistämisedellytyksiä edistävää. Perheillä on oltava uskallus hankkia lapsia, mahdollisuus perhetyön ja muiden perhepalveluiden saamiseen, lasten- tai omaishoidon ja työn yhdistämiseen joustavasti ja vapaus valita omaan tilanteeseensa sopiva hoitomuoto. Työllisyyspalveluiden saatavuus oman kunnan alueella Kymppi-yhtymän lähipalveluina mahdollistaa joustavan asioinnin.

TALOUDEN HALLINTAA JA ELINVOIMAA

Kunnan elinvoimasta on huolehdittava, tähän tarvitaan hyvää yhteistyötä sekä kunnan sisällä. Kunnan taloutta on hoidettava vastuullisesti, menot on mitoitettava tulojen mukaan. Lapuan sijainti mahdollistaa puitteet ja hyvät liikenneyhteydet työlle ja yrittämiselle ja Invest Lapua tarjoaa yritysneuvontapalveluita, tontteja ja toimitiloja. Infrasta (kiinteistöt, väylät) on huolehdittava ennakollisesti korjausvelan kurissa pitämiseksi. Lähitulevaisuudessa toteutettava uimahalli on suuri investointi, mutta tarpeellinen kaikenikäisten ja sekä terveiden että sairaiden kunnon ja terveyden ylläpitäjänä. Kunnan vastuulle siirtyneitä työllisyyspalveluita on kehitettävä, jotta jokaiselle työikäiselle voidaan varmistaa koulutus ja sitä vastaavaa työtä. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä Kymppi-yhtymän, kunnan, hyvinvointialueen, elinkeinoelämän, HyväSauman ja muiden kolmannen sektorin sekä oppilaitosten kesken. Maahanmuuttajien hyvästä kotouttamisesta ja kielitaidon saamisesta on huolehdittava. Ongelmien hoidon kustannuksista painopiste saatava siirrettyä varhaisempaan puuttumiseen, tällä kevennetään raskaan hoidon kustannuksia ja sen myötä kestävyysvajetta. Työn ja asumisen verotuksen on oltava oikeudenmukaista, alueen ja kunnan palvelumaksujen on oltava elämisen mahdollistavaa. Hyvinvointi tulee ongelmien hoitoa halvemmaksi.