Vaalit on käyty, kuinkas nyt?

Maanantai 15.4.2019 klo 6:22

HS: Eduskuntavaalien tulosillasta tuli jännitysnäytelmä, jonka viimeinen näytös ratkeaa vasta, kun ääntenlaskun virallinen tulos kerrotaan keskiviikkona.

Perussuomalaisten vaalikiri vei sen vaalipäivänä suosituimmaksi puolueeksi. Ennakkoäänten ensimmäisissä tuloksissa perussuomalaisille oli tulossa nelossija vähän yli 15 prosentin ääniosuudella, mutta vaalipäivän äänet nostivat perussuomalaiset SDP:n kannoille.

Antti Rinteen demarit keräsivät ennakkoäänistä lähes 19 prosenttia, mutta vaalipäivänä opposition muutostuuli kuljetti Jussi Halla-ahon perussuomalaisia.

Punavihreät kaukana enemmistöstä

Punavihreä oppositio eteni eduskuntavaaleissa. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto voittivat yhteensä viisitoista paikkaa, mutta varsinkin demareilla ja vasemmistoliitolla vertailukohtana ovat vuoden 2015 ennätyssurkeat vaalit.

Ammattiyhdistysliikkeen vahvalla tuella oppositiosta porvarihallitusta vastaan hyökännyt SDP jäi alle 18 prosentin ääniosuuden, mikä on SDP:n kaikkien aikojen toiseksi heikoin eduskuntavaalitulos.

Vaalitulos ei anna Antti Rinteelle mitenkään vahvaa valtakirjaa hallituksen muodostamiseen ja johtamiseen.

Punavihreä rintama keräsi yhteensä 76 kansanedustajaa. Siitä on vielä pitkä matka enemmistöhallituksen rakentamiseen.

Kokoomus ei lähde SDP:n apupuolueeksi

Kokoomusjohtaja Petteri Orpo riemuitsi keväällä 2017 kuntavaalien kärkipaikasta. Huippukunto ei kestänyt eduskuntavaaleihin saakka, sillä kokoomusjohto kompasteli vaalitaistelun loppusuoralla.

Orpo sai kiittää kuntavaalien voitosta Helsingin ääniharavaa, pormestariksi noussutta Jan Vapaavuorta. Eduskuntavaalitulos voi johtaa kokoomuksen sisällä valta- ja suuntataisteluun Orpon sosiaaliliberaalien ja Elina Lepomäen markkinaliberaalien välillä.

Kokoomus lähtee hallitusneuvotteluihin vahvoista asemista. SDP:n Rinne tarvitsee enemmistöhallitukseen mukaan kokoomuksen tai keskustan, joten hallituspolitiikan suunnasta on odotettavissa vielä ankara vääntö.

Lisää: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006071751.html

Kommentoi kirjoitusta.

Huomenna tehdään tulevaisuutta

Lauantai 13.4.2019 klo 22:17

Viimeisten viikkojen aikana olen ollut lukuisissa työhaastatteluissa, seisonut kauppojen pihoilla tuulessa ja tihkussa, osallistunut paneeleihin tai muihin tapahtumiin, päivittänyt somea ja kotisivuja, vastaillut puhelimitse ja sähköpostitse yhteydenottoihin.

Olen kertonut omista tavoitteistani, perustellut ja vastaillut kysymyksiin, mutta ennen muuta olen kuunnellut ja kuullut niin monta epäkohtaa, joita olisi muutettava, jotta jokaisella olisi inhimillinen ja turvallinen elämä, uskallusta yrittämiseen ja perheen perustamiseen, työtä ja toimeentulo, apua, hoitoa ja hoivaa.

Yksin en olisi ehtinyt, osannut enkä jaksanut. Kotikulmilla Lapualla tukiryhmä on keksinyt, ehtinyt ja mahdollistanut niin paljon niin lyhyessä ajassa. Tukiryhmä on nähnyt vaivaa ja kerännyt varoja, koonnut ja purkanut telttaa ja tarvikkeita, paistanut lättyjä ja makkaroita, annostellut puuroa, tehnyt ilmoituksia, suositellut ja tsempannut.

Ystäväni eri puolilla ovat kannustaneet, kökkineet ja muistaneet sekä konkreettisesti että esirukouksin. Piiritoimisto on infonnut ja auttanut monin tavoin aikataulujen venyessä ja muuttuessa. Ehdokaskollegoiden kanssa on ollut hyvä tehdä yhteistyötä.

Huominen huolestuttaa, sen vuoksi on toimittava yhdessä. Koti, uskonto ja isänmaa ovat edelleen ne peruskivet, joiden varaan rakennettu tulevaisuus kestää.

Hyvää huomista on tehtävä NYT ja olen valmiina työhön, numeroni on 80

Jos haluat tutustua näkemyksiini

YLEn vaalikone https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/11/ehdokkaat/490?lang=fi-FI

Vaalikone Omaishoitajat https://vaalikone.omaishoitajat.fi/ehdokas/helena-lahtinen/

Vaalikone Terveysehdokas https://www.terveysehdokas.fi/ehdokas/helena-lahtinen/

Vaalikone MTV https://www.mtvuutiset.fi/vaalikone

 Lastensuojelun keskusliitto, anna ääni lapselle https://www.lskl.fi/anna-aani-lapselle-ehdokkaat/

Vaalikone Iltasanomat https://www.vaalikone.fi/eduskunta2019/is/ehdokkaat/4181/

 

Kommentoi kirjoitusta.

Pienemmät investoinnit hyvinvointiin vai isommat ongelmien hoitoon

Lauantai 13.4.2019 klo 7:21

Hyvinvointitalous haastaa taloustieteen ylivallan hyvinvointipolitiikkakeskustelussa. Ainoastaan talouteen keskittyvä ajattelu tekee ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuluerän, josta huonoina aikoina ensimmäiseksi nipistetään. Kuitenkin hyvinvointiin, palveluihin ja koulutukseen tehdyt investoinnit vahvistavat koko yhteiskunnan perusrakenteita ja ovat edellytyksiä kestävälle talouskasvulle. Näiden investointien ansiosta voimme keventää verotusta ja mahdollistaa työllisyysasteen nousun.

Suomalaisen yhteiskunnan voima on aina ollut kaikista huolta pitäminen, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys. Suomalainen arvopohja on edelleenkin se vahva perustus, jonka varaan rakennettu yhteiskunta kestää. Mitä paremmin me pystymme huolehtimaan jokaisesta kansalaisesta, sitä paremmin selviydymme koko kansakuntana tulevaisuuden haasteista.

Hyvinvointi ja talous kulkevat käsityksin. Hyvinvointiin tehdyt investoinnit ovat olleet merkittävä tekijä Suomen menestymiselle, olemme pienenä maana pärjänneet kansainvälisillä markkinoilla. Taito, osaaminen, työnteko ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat suomalaisia kilpailuvaltteja.

Meillä ei ole varaa suuriin terveyseroihin, lasten ja nuorten pahoinvointiin, turvattomuuden ja sosiaalisten ongelmien kasvuun, mielenterveyssairauksiin ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymiseen. Meillä on oltava viisautta investoida vähemmän hyvinvoinnin edistämiseen kuin enemmän ongelmien hoitoon.

Toimittaja ja liikemies Sami Kuusela toteaa: “Se syy, miksi mä rakastan hyvinvointivaltiota on, että ilman turvaverkkoja kukaan ei uskaltaisi ottaa riskejä. Homma menisi rosvotaloudeksi. Sosiaaliturva, toisista huolehtiminen, sairaista huolehtiminen mahdollistavat sen, että meillä voi syntyä Supercellejä. Ihmiset voivat ottaa riskejä.”

Kommentoi kirjoitusta.

Osaaminen on Suomen kilpailuvaltti

Torstai 11.4.2019 klo 22:33

Korkea työllisyysaste on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. Suomen suurin kilpailuvaltti on osaaminen. Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen edellyttävät vahvaa julkista panostusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Suomessa on osaamista digitalisaation, puhtaan teknologian, biotalouden, automatisaation, robotisaation ja terveysteknologian aloilla. Koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen panostaminen vahvistaa maamme kilpailukykyä.  Tutkimustoimintaa on suunnattava entistä enemmän hyödyttämään pk- ja mikroyrittäjiä, kotimaisia kasvuyrityksiä sekä teollisuusyrityksien uudistumista. Koulutusvientiä on lisättävä.

Uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta on tehtävä Suomen vientiteollisuuden kilpailuvaltteja. Ne luovat pohjan yritysten investoinneille ja kehittämistoimille.

Korkeakoulujen tehtäviin kuuluu opetus ja tutkimus ja niin sanottuna kolmantena tehtävänä yhteiskunnallinen vuorovaikutus, johon lasketaan myös tutkimustulosten ja uusien ideoiden kaupallinen hyödyntäminen eli innovaatiotoiminta. Innovaatiotoiminta perustuu laadukkaalle tutkimukselle, mutta keskiössä ovat kuitenkin yritykset, jotka kantavat taloudellisen riskin ideoiden tai tutkimustulosten kaupallistamisesta.

Suomi pienenä vientivetoisena maana elää innovaatioista. Mitä sujuvammin yhteistyö korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä toimii, sitä varmemmin meillä on mahdollisuuksia luoda kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.

Julkisen tutkimusrahoituksen on tuettava korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten välistä yhteistyötä. Kokoomus on esittänyt vaaliohjelmassaan asteittaista 300 miljoonan euron tasokorotusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksiin. Jos rahoitus ohjataan oikein, kannustaa se myös yrityksien omien panostusten lisäämiseen.

Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä on syvennettävä ja koulutuspaikkoja pitää kohdentaa kasvualoille ja työvoimapulasta kärsiville aloille. Elinikäisen oppimisen tarve korostuu, joten uudelleenkouluttautumisen ja koulutuksen täydentämisen pitää olla joustavaa. Koulutuksessa on huomioitava alueelliset tarpeet. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuspäiviä on lisättävä, jotta jokainen nuori saavuttaa ammatissa tarvittavan osaamisen.

Kaikille työkykyisille on luotava työllistymisväylä. Työvoiman liikkuvuutta on parannettava ja pyrittävä ohjaamaan työnhakijat avoimiin työpaikkoihin. Välityömarkkinoita on kehitettävä uudistamalla sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä ja edistämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Työttömyysturvan käyttö palkkatukena on mahdollistettava vaikeimmin työllistyvien kohdalla ja osatyökykyisen ja iäkkäämpien tuen on oltava nykyistä pitkäkestoisempaa. Opiskelijan tulorajoja on nostettava ja riittävän huoltajakorotuksen avulla helpotettava perheellisen opiskeluaikaista toimeentuloa.

Kolmannelle sektorille on ohjattava resursseja vaikeimmin työllistyvien, sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuoret on huomioitava erityisesti. Työvoiman palvelukeskuksia (TYP) on vahvistettava.

Kommentoi kirjoitusta.

Arvot elävät arjessa

Keskiviikko 10.4.2019 klo 8:46

Aamun Ilkassa (10.4) on uutinen tekstinlukuvuorostani pyhäpäivän jumalanpalveluksessa, asia on mietityttänyt joitakin tahoja. Lapualaisen tavan mukaan kirkkovaltuuston jäsenet toimivat tekstinlukijoina aakkosjärjestyksessä.

Lapualla seurakuntavaalit on perinteisesti käyty puoluetunnusten alla, jokainen ehdokas jonkin puolueen listalla. En muista, että viime syksyn seurakuntavaaleissa olisi ohjeistettu ehdokkaina olevia seurakuntalaisia pidättäytymään seurakunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta seurakunnan tilaisuuksiin, vaikka juuri seurakuntavaaleja jääviys olisi koskenut.

Vaalien alla ehdokkaat listaavat menonsa omiin ilmoituksiinsa. Ilmoituksissa on mukana tilaisuuksia ja tapahtumia, joihin ehdokas osallistuu muiden ihmisten tavoin oman kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa mukaan.

Itselleni koti, uskonto ja isänmaa ovat niitä perusarvoja, joille jokapäiväisen elämäni ja eri luottamustehtävissä toimimiseni rakennan. Suomalaisena naisena voin harjoittaa omaa uskontoani, kulkea avopäin, ajaa autoa ja osallistua urheilutapahtumiin, joissakin maissa nainen saa raippoja tällaisesta. Koko Euroopan kivijalka on juutalais-kristillisessä arvopohjassa ja juuri meidän on näissäkin vaaleissa puolustettava tämän arvopohjan mukaisesti jokaisen – myös lasten ja naisten - ihmisarvoa, perhearvoja ja sosiaalista markkinataloutta.

Eri ehdokkaat ovat osallistuneet kuluneiden viikkojen aikana hyvin erilaisiin tilaisuuksiin tai järjestäneet niitä itse. Maaliskuussa osallistuin Seinäjoella ehdokkaan kevätseuroihin, joihin hän kutsui omalla ilmoituksella ja seurakunnan menopalstalla. Seurakuntakeskuksessa pidetyissä seuroissa puhui ehdokkaan ohella Helsingin entinen ylipormestari, loppuhartauden piti seurakunnan pappi. Väkeä oli runsaasti.

Viime viikonloppuna Lapualla pidettiin paikallisessa pubissa kiroiluiltamat, esikiroilijoiksi oli kutsuttu eri puolueiden ehdokkaita, ilmoitusten mukaan yhtenä Etelä-Pohjanmaan rovastikunnan seurakunnan pappi.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sinivihreä verouudistus keventää sekä ansiotulojen että eläkkeiden verotusta

Maanantai 8.4.2019 klo 22:17

Kokoomus haluaa toteuttaa sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään ansiotuloverotuksesta haittaveroihin. Rakenteellisen muutoksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja tavoitteena on 75 % työllisyysaste vaalikauden lopussa.

Ansiotuloveron kevennys on tähän yksi konkreettinen keino. Ansiotuloverotusta kevennetään vaalikauden aikana miljardilla eurolla. Toteutuksessa huomioidaan suhdannetilanne ja ajoitus päätetään asiantuntijavalmistelun pohjalta. Kevennys toteutetaan kautta linjan kaikille palkansaajille, koska työn verotus on haitallista kaikissa tuloluokissa. Kevennys kohdistuisi myös eläkeläisille.

Veronkevennys katetaan vastaavasi kiristämällä haittojen, päästöjen ja kulutuksen verotusta. Päästö-, haitta- ja kulutusveroja korotetaan, jotta työn verotusta voidaan laskea ja työnteon kannustimia parantaa. Tämä parantaa työllisyyttä ja vähentää suurinta eriarvoisuuden lähdettämme eli korkeaa työttömyyttä.

Sosiaaliturvan on seurattava kuluttajahintojen kehitystä kompensoiden ympäristö- ja haittaverojen kiristymistä. Tämänkin edellytyksenä on, että yhä useampi on töissä ja että työn verotus on keveämpää. Työn verotuksen keventäminen ja muun verotuksen kiristäminen toteutetaan asteittain ja muutokset tehdään huolehtien kilpailukyvystä. Kokonaisveroaste ei nouse. Rakenteellinen muutos, jolla halutaan nimenomaan parantaa Suomen kilpailukykyä.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Tulevaisuus on meidän, jos me tahdomme niin

Maanantai 8.4.2019 klo 5:52

Tulevaisuustutkijoiden mukaan suurten kaupunkien imu sisältää vastavirran mahdollisuuden. Ihmiset asuinpaikkavalinnoillaan ratkaisevat kuntien tulevaisuuden ja aluekehityksen suunnan. Ihmisten mukana kunta saa osaamista, luovuutta, palveluiden käyttäjiä ja tuottajia.  

Vastavirran imussa on kyse perusasioista, arjen sujuvuudesta, kohtuuhintaisesta asumisesta, osallisuudesta, lasten kouluista, harrastusmahdollisuuksista, palveluista, kaavoituksesta ja toimivista liikenneyhteyksistä sekä työmahdollisuuksista ja verkostoista. Työn riippuvuuskin paikasta vähenee digitaalisten alustojen sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien myötä. Jos asukkaat viihtyvät ja haluavat rakentaa elämänsä omassa asuinkunnassaan, käynnistyy hyvän kierre.

Vastavirran imussa on kyse kipinästä. Siellä syttyy, missä on kipinää. Sanat muuttuvat teoiksi, teot toiminnaksi, toiminta elinvoimaksi, elinvoima kasvuksi ja hyvinvoinniksi. Jo pelkkä julkinen ja yksityinen puhe omasta kunnasta ja alueesta muokkaa ilmapiiriä.

Puhummeko me ylpeästi vai vähättelevästi, mahdollistavasti vai rajaavasti? Olemmeko me rakentavia vai nakertavia, uutta luovia vai tukahduttavia? Luottamus avaa ovia seiniin.

Meistä jokainen on omilla valinnoillaan ja puheillaan päättäjä ja vaikuttaja, oman ja yhteisen tulevaisuuden tekijä.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi keinoja ja asennemuutosta

Perjantai 5.4.2019 klo 7:28

Kodin tulisi olla aina turvallinen paikka. Kuitenkin liian moni suomalainen joutuu kokemaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhdeväkivallasta on kyse, kun väkivallan tekijä on esimerkiksi nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen perusteella Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten.

Jos koti muuttuu vaaralliseksi, on yhteiskunnan tarjottava suojaa. Turvakotipaikkojen riittävästä määrästä ja alueellisesta saatavuudesta on huolehdittava, Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella turvakodit toimivat. Turvakotien rahoitusta on kuluvalla kaudella kasvatettu 70 % ja paikkoja lisätty noin 30 vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämä ei riitä. Vielä on tehtävää, jotta jokainen apua tarvitseva saa suojan ja tukea aina silloin kun hätä on suuri. Apua ja tukipalveluita tarvitsee sekä väkivallan uhri että tekijä. Lähisuhdeväkivallan kierteestä irtaantumisesta on tehtävä helpompaa ja erityisesti on panostettava ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

Omasta väkivaltaisesta puolisosta voi olla vaikea tehdä ilmoitus taloudellisen riippuvuussuhteen, yhteisten lasten tai mahdollisesti seuraavan väkivallan pelon vuoksi. Maksuttomat puhelinpalvelut ovat monelle ensimmäinen vaihe päästä pois väkivallankierteestä, mutta palveluiden tulee olla kaikkien tiedossa ja tarjolla ympäri vuorokauden.

Lähestymiskiellon merkitys on tärkeä, mutta nykyisellään kiellon rikkomisesta seuraava rangaistus ei ole riittävä ehkäisemään kiellon rikkomista. Kokoomuksessa on esitetty lähestymiskiellon vaikuttavuuden tehostamista sähköisen valvonnan avulla. Se soveltuisi erityisen hyvin tilanteisiin, joissa on kielto oleskelu tietyllä alueella.

Poliisin merkitys on iso väkivaltaan puuttumisessa. Poliisin tulee saattaa syyteharkintaan perheväkivaltatapaukset myös silloin, kun asianomistaja ei itse kykene tekemään rikosilmoitusta. Lähisuhteessa tapahtunut lieväkin pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos riippumatta rikoksen tekopaikasta tai tekomuodosta; tämä tulisi tiedostaa nykyistä paremmin ja tietoisuutta on pyrittävä lisäämään neuvontaa parantamalla.  

Kokoomus on esittänyt lähisuhdeväkivallan kohdalla luopumista rikosasioiden sovittelusta. Sovittelun riskinä on, että uhri joutuu väkivallan tekijän painostamaksi seuraamusta määriteltäessä. Syytteen nostaminen ei ole riippuvainen uhrista eikä rikosseuraamuskaan saisi olla.

Lähisuhdeväkivalta jää liian usein piiloon, jos väkivallanteoista ei ilmoiteta poliisille. Lähisuhdeväkivaltaa ei koskaan ole vain asianosaisten välistä, sen vähentämisessä on kyse koko yhteiskunnan turvallisuudesta. Eri viranomaisten välisen tiiviin yhteistyön lisäksi tarvitaan yhteiskunnan asennemuutosta, jotta lähisuhdeväkivalta kaikissa muodoissaan saadaan jyrkästi kielletyksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Näillä yrittäjyystavoitteilla lisää työtä ja hyvinvointia

Keskiviikko 3.4.2019 klo 9:35

Edistetään reilua paikallista sopimista
Kun luottamus on kunnossa, yrittäjä ja työntekijä ovat samalla puolella. Paikallista sopimista on laajennettava ja sopiminen on mahdollistettava myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi. Luottamusvaltuutetulla on oltava tuki ja osaaminen paikalliseen sopimiseen saatavilla.

Ei veronkorotuksille! - Turvataan hyvät yrittämisen edellytykset
Yrittämisen ja omistamisen verotusta ei pidä kiristää ensi vaalikaudella. Talouskasvua ei saa vaarantaa kokonaisveroastetta kiristämällä. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työstä ja yrittämisestä haittoihin ja päästöihin.

Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta lisäämällä työpaikkaoppimista
Tuetaan koulutussopimuksen käyttöä huolehtimalla ammatillisen koulutuksen riittävistä tuki- ja ohjausresursseista. Tehdään oppisopimuksesta yrittäjille houkuttelevampi vaihtoehto sallimalla palkan kehittyminen joustavammin osaamisen kertyessä. Vahvistetaan palkkatuella työnteon merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa.

Työhön kannustava sosiaaliturva
Uudistetaan perusturvaa kokoomuksen yleistukimallin pohjalta kannustavampaan ja velvoittavampaan suuntaan. Parannetaan yritysten työvoiman saatavuutta tekemällä lyhyempienkin työkeikkojen vastaanottaminen työttömällä houkuttelevammaksi. Töitä on tehtävä, jos töitä on tarjolla.

Helpotetaan ulkomaisen työvoiman saatavuutta
Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Vahvistetaan reilujen työehtojen noudattamisen valvontaa. Edistetään osaavan työvoiman saantia myöntämällä ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille valmistumisen jälkeen automaattisesti vähintään kahden vuoden oleskelulupa. Oleskelulupakäytäntöjä tulee edelleen sujuvoittaa. Tavoite on, että työluvan saa viikossa.

Poliittisia lakkoja kohtuullistettava
Pk-yrittäjä ei ole vastuussa eduskunnan tai hallituksen päätöksistä. On kohtuutonta, että kustannus pitkittyneestä poliittisesta lakosta työrauhan voimassa ollessa kuitenkin lankeaa yrittäjän maksettavaksi. Työmarkkinajärjestöjen on päivitettävä poliittisiin lakkoihin liittyviä pelisääntöjä. Jos järjestöt eivät pääse sopuun, on eduskunnan arvioitava lainsäädännön päivittämistä muiden Pohjoismaiden linjalle.

Parannetaan yrittäjän sosiaaliturvaa ja tasataan vanhemmuuden kustannuksia
Kokoomuksen yleistukimallissa joustavaan ja kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja myös itsensä työllistäjät sekä pienet yksinyrittäjät. Yrittäjille räätälöitäisiin oma malli aktiivisuuden seurantaan. Lisäksi vanhemmuuden kustannuksia tasataan siirtämällä vastuuta yksittäiseltä työnantajalta koko yhteiskunnan vastuulle.

Mahdollisuus uuteen alkuun
Haluamme, että rehellinen yrittäjä pääsee myös konkurssin jälkeen nopeasti uuteen alkuun. Esimerkiksi viranomaisprosesseja tulee uudistaa niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin pääsyä tai elinkeinoluvan saamista. Vanhan liiketoiminnan velat eivät saa estää uuden liiketoiminnan aloittamista. Erilaisia maksukyvyttömyystilanteita koskevia menettelyjä tulee kehittää edelleen yhä joustavammiksi

Jatketaan norminpurkua
Jatketaan norminpurkutyötä, lupaprosessien sujuvoittamista ja toteutetaan yhden luukun periaate elinkeinotoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alkutuotannon toimintaedellytysten edistämiseksi. Tempoilevaa lainsäädäntöä ja kansallista ylisääntelyä elinkeinotoiminnassa pitää välttää.

Lisätään rehtiä kilpailua
Poistetaan yritysten välisen kilpailun esteitä, avataan markkinoita ja helpotetaan markkinoille pääsyä. Vahvistetaan EU:n sisämarkkinoita ja edistetään uusien kauppasopimusten solmimista. Vahvistetaan kilpailuviranomaisten resursseja valvoa rehdin kilpailun toteutumista. Edellytetään julkisilta tilaajilta vastuuta hankintojen yhteydessä huolehtia myös markkinoiden toimivuudesta. Kuntaomisteiset yhtiöt eivät saa vääristää kilpailua markkinoilla.

Kommentoi kirjoitusta.

Ettei yksikään hukkuisi

Perjantai 29.3.2019 klo 14:12

Viime päivien pedofiliauutisointi on järkyttänyt ihmisiä syvästi. Kyseessä ei ole katastrofi jossain kaukana, vaan kauheus lähellä, keskellä meitä. Resurssien vähentämisistä huolimatta poliisi on onneksi onnistunut selvittämään rikosvyyhtiä oikeustoimia varten.

Poliiseja tarvitaan lisää. Tarvitaan turvaamaan arkea ja sen ohella riittävästi resursseja erikoistumaan verkossa tapahtuvaan pahan leviämiseen sekä päihteiden kuin väkivallan ja näiden sairaiden ilmiöiden selvittämiseen ja kitkemiseen.

Uusia toimintatapoja tarvitaan. Kaikki lasten ja nuorten parissa työskentelevät tahot tarvitsevat tiivistyvää yhteistyötä ja salassapitosäännösten oikeaa tulkintaa lapsen hyvinvoinnin, ei työntekijäryhmien näkökulmasta. Nyt tarvitaan varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstön, neuvolan, perhetyön, sosiaalitoimen, lääkärivastaanottojen, harrastustoimijoiden, kauppojen, kaikkien lasten ja perheiden parissa toimivien yhteistyötä, uusia toimintatapoja ja valppautta näiden sairaiden ilmiöiden havaitsemiseksi. Tarvitaan rohkeutta nähdä, uskallusta puuttua ja keinoja edetä asian hoitamiseksi.

Kaikkein eniten tarvitsee tukea perhe, tavallinen perhe arjen jaksamiseen, omien lastensa ja kaverienkin lasten kasvattamiseen ja erityisesti lasten suojaamiseen somen vaaroilta. Lapsen hyvinvointi voi olla uhattuna kotona ja omassa huoneessakin, elleivät vanhemmat ole tietoisia lapsen tekemisistä. Vanhempien jaksaminen ja parisuhteen hyvinvointi pitävät perheen koossa ja auttavat jakamaan kasvatusvastuuta arjen puristuksessa.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ja vauraus on rakentunut kodin, uskonnon ja isänmaan kivijalan varaan. Nämä vanhanaikaisiksikin leimatut arvot ovat edelleen kuin kaurapuuro ja ruisleipä, jokapäiväiset ja kotimaiset voimanlähteet.

Oikea suvaitsevaisuus ei ole kaiken sallimista, se on kaiken väärän sietämättömyyttä, se on toisen ihmisen kunnioittamista, lähimmäisen rakastamista ja heikommista huolta pitämistä.

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsen turvallisuus on aikuisten käsissä

Torstai 28.3.2019 klo 7:15

YLE: Keskusrikospoliisi (KRP) epäilee viittä suomalaista laajassa lasten hyväksikäyttöön liittyvässä kokonaisuudessa. Poliisin epäilyksen mukaan Suomessa on tuotettu väkivaltaista lasten hyväksikäyttömateriaalia.

KRP:n rikosylikomisario Sari Sarani pitää tapausta moni tavoin poikkeuksellisena.

– Tässä yksittäisessä kokonaisuudessa takavarikoidun materiaalin määrä on ihan valtava. Poikkeuksellista on sekin, että tässä on pitkään yhdessä suunnitelmallisesti toiminut epäiltyjen joukko ja asianomistajat ovat olleet samat niin pitkään samoilla epäillyillä.

Sarani uskoo, että muualla maailmassa olevaa raakaa väkivaltaa sisältävää lapsen seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia on yhtä lailla täällä Suomessa, mutta se ei vain tule viranomaisten tietoon.

---

– Pahuus ei todellakaan ole maailmasta poistumassa, se saattaa ehkä olla jopa lisääntymässä, Sarani sanoo.

Tietoverkkojen kautta myös uhrin groomaaminen on helpompaa. Groomingilla tarkoitetaan tapahtumaketjua, jossa yleensä aikuinen valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämä tapahtuu usein esimerkiksi sosiaalisen median palveluissa.

– Groomaaminen alkaa heti, kun älylaite otetaan käyttöön. On tyypillistä, että jo 6–7-vuotiaille tulee näitä aikuisviihdemateriaali- tai CAM-materiaalipläjäyksiä.

Lasta pitää varoittaa jo hyvin varhain

Saranin mukaan tehokkain tapa ennaltaehkäistä tämän alan rikollisuutta olisi lisätä kaiken ikäisten ihmisten tietoisuutta asiasta. Ongelman olemassaolo ja digitaalisen maailman vaarat pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin.

---

Lisäksi ihmisille, jotka ovat seksuaalisesti kiinnostuneita lapsista, tulisi Saranin mukaan tarjota apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Sarani kehottaa vanhempia kertomaan asiasta omille lapsilleen jo hyvin varhain, jotta lapset osaisivat itse suojautua mahdollisimman nuorella iällä. Saranin mukaan lapselle pitää kertoa, millaisia riskejä verkossa on ja että maailmassa on tällaisia rikollisia, jotka saattavat koska tahansa ottaa yhteyttä kehen tahansa.

Vanhemmat, päivähoito ja varhaiskasvatus, koulu, sosiaalityö,terveydenhoito, harrastustoimijat - kaikkia tarvitaan, yhdenkään lapsen ei pidä joutua tällaisen kohteeksi!

Lisää https://yle.fi/uutiset/3-10709725

Kommentoi kirjoitusta.

Tiet on saatava kuntoon!

Keskiviikko 27.3.2019 klo 8:11

Henkilövahinko-onnettomuuden hinta on noin 308 800 euroa ja omaisuusvahingoissa keskimäärin 2 200 euroa (Trafi 2016). Tutkimusten mukaan kuntien maksettavaksi kohdistuu noin 15- 20 % kustannuksista pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen menoina. Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan onnettomuudet maksoivat noin 62,5 milj. euroa, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on noin 12,5 milj. euroa. Pitempikestoisia kustannustietoja tulevien vuosien osalta esimerkiksi vammautumisen, eläkkeiden ja vastaavien kustannusten osalta ei ole.

ELY-keskuksien vastuulla on maanteiden, kävely- ja pyöräilyväylien kunnossapito ja parantaminen. Kaikki työt tilataan urakoitsijoilta ja pääurakoitsija vastaa työstä. Ennen vanhaan tiemestari vastasi alueestaan, nyt toimitaan enemmän hankintayksikkönä. Rahat on höylätty ja henkilöstö ohennettu olemattomiin.

Urakkatarjouksiin sisältyvät normaalin hankintakäytännön mukaan laatuvaatimukset, mutta laatua ei kyetä seuraamaan riittävästi.

Haasteellisissa keliolosuhteissa kustannussäästöjen pompottelu johtaa lähtöjen lykkääntymisiin, halvempaa on ottaa sakko kuin lisätä aurauskertoja esimerkiksi pitkittyvän lumisateen aikana. Onnettomuuksista aiheutuvat kulut kaatuvat toisten maksettaviksi.

Vanhusten asumispalveluiden tavoin tienpidon laadun seurantaan tarvitaan sama lääke, valvonnan lisääminen ja kovemmat sanktiot.  Tähän seurantaan tarvitaan kunnat, tien käyttäjät ja Liikenneturva. Jos laatu ei ole sitä, mistä on sovittu, ei pidä maksaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää huomista tehdään tänään

Keskiviikko 27.3.2019 klo 7:35

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta määrittelee raha ja talouden näkökulma. Kestävyysvajeen avulla kuvataan kasvavien julkisten palvelujen rahoituksen haastetta etenkin väestön ikääntyessä.

Tulevaisuudessakin kunnilla on vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tässä tehtävässä kolmas sektori järjestöineen ja seuroineen on julkisen korvaamaton kumppani. Järjestötoiminta ei pyri korvaamaan yhteiskunnan peruspalveluja, mutta vapaaehtoistyö ehtii sinne, mihin julkinen ei ehdi ja ylety. Vapaaehtoistoimijat luovat arjen hyvinvointia ja ovat viranomaista lähempänä ihmistä. Hyvässäkään taloudellisessa tilanteessa viranomaiset eivät voi vastata hyvinvoinnista ilman kansalaistoiminnan tukea. Liikunta-, harrastus- ja muu eri ikäisten toiminta lisää ihmisten osallisuutta, keskinäistä huolenpitoa ja toimivia ihmissuhteita.

Suomalaisten keskimääräinen hyvinvointi on kohentunut viimeisten vuosien aikana, mutta eri väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet, erityisesti mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys, päihteiden käyttö ja ihmisten välisten suhteiden rikkoutumiset. Näistä kärsii koko perhe ja useimmiten lapset aivan erityisesti.

Kaikkien elintapasairauksien aiheuttamien kustannusten hillitsemiseen tarvitaan asennemuutos ja kuntia kannustava valtionosuusjärjestelmäuudistus, jolla ohjattaisiin ongelmien ennaltaehkäisyyn. Seuraamusten hoitamisen sijasta pitäisi edistää terveitä elintapoja taloudellisin kannustein että palvelujärjestelmässä kauttaaltaan. Varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön, kuntoutus ja työelämään paluu maksaa itsensä takaisin.

Talouden ohella tarvitaan myös muita tulokulmia. Yhteinen elinympäristö haastaa meidät katsomaan sinne tulevaisuuteen, jota tällä hetkellä syntyvät lapset elävät. Siihen tarvitsemme moraalia ja sosiaalista yhteisvastuuta. Tämän Telluksen on riitettävä tulevillekin sukupolville.

Kommentoi kirjoitusta.

Vihreä kulta, kirkko ja hiilinielu - metsästä on moneksi

Sunnuntai 24.3.2019 klo 8:38

Metsä on meille suomalaisille aina ollut tärkeä ja jopa pyhä, mutta metsien taloudellinen merkitys tullaan ymmärtämään täysin ehkä vasta lähivuosina. Biotalous ja uudet puupohjaiset innovaatiot kasvattavat merkitystään tulevaisuudessa. Suomella on osaamista ja metsäteollisuuden tuotteita maailmanmarkkinoille vietäväksi, mutta alan elinvoimaisuudesta ja koulutuksesta on huolehdittava erityisesti tulevina vuosina.

Metsäteollisuuden tuotteita tarvitaan yhä enemmän korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Nykyinen tutkimustieto puoltaa hakkuumäärien nostamista. Hyvä metsänhoito lisää metsien kasvua ja siten myös hiilensidontaa. Jos metsiä hoidetaan hyvin, talouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan intressit eivät ole ristiriidassa keskenään. Järeäksi kasvaneesta metsästä saadaan jalostettua pitkäaikaisesti hiiltä sitovia puuteollisuuden tuotteita.

Uusi metsälaki mahdollistaa entistä paremmin metsätalouden harjoittamisen metsänomistajan omien tavoitteiden mukaisesti. Säätelyn vähentäminen antaa mahdollisuuksia lisätä metsätalouden kannattavuutta, mutta myös riistanhoito- tai vaikkapa ympäristötavoitteinen metsänkasvatus on mahdollista virkistyskäytöstä puhumattakaan. Talousmetsissäkin tehdään hyvää työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Taloudellista toimeliaisuutta voidaan lisätä viisaan veropolitiikan avulla, jotta ostovoima saadaan kohdennettua talouskasvun energiaksi. Puumarkkinoiden tulisi kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään hyvin ylläpitämällä järkeviä kiertoaikoja.

Kommentoi kirjoitusta.

Kankkulan kaivosta voisi nostaa ämpärikaupalla rahaa

Maanantai 18.3.2019 klo 5:37

Lastensuojelussa tilanteiden kriisiytyminen nostaa kustannukset pilviin ja aiheuttaa samalla perheen kannalta rankkoja ratkaisuja, jos laitossijoitukseen päädytään. Lapsen estynyt huostaanotto säästäisi yli 60 000 € vuodessa. Samalla rahalla voitaisiin palkata kaksi työntekijää auttamaan koko perhettä. Samoin vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi, tarjota kotipalvelua lähes 3000 tuntia ja käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa

Joka päivä 7-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Työiän kestävän syrjäytymisen hinta on 1,2 miljoonaa euroa. Kunnat maksavat vuosittain Kelalle miljoonia euroa pitkäaikaistyöttömiensä (nuorten ohella kaikkien) tukia. Kunnilla on velvollisuus maksaa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta puolet ja yli tuhat päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta 70 prosenttia. Kuntouttava työtoiminta säästäisi näitä kunnan raipparahoja. Raipparahakustannukset olivat vuonna 2018 Kauhavalla 485 762 €, Lapualla 415 321 € ja Seinäjoella 3 726 304 €, vaikka työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan työvoimasta oli 7,9 %, luku on Manner-Suomen toiseksi alhaisin. 

Nämä kaikki ovat kuluja, joihin voidaan vaikuttaa kunnan perustoimintojen avulla. Suurin kustannusvaikuttavuus saadaan varhaisen puuttumisen avulla perhetyön, koulujen ja oppilashuollon, etsivän työn, vastaanottotoiminnan, mielenterveyspalvelujen, sosiaalityön ja työterveyshuollon kautta. Miten meillä on rahaa maksaa myöhän ja paljon ongelmien hoidosta, mutta ei vähemmän ja aiemmin perustason toiminnoista?

Kommentoi kirjoitusta.

MLLn vaalipaneelin muurahainen haluaa eduskuntaan

Torstai 14.3.2019 klo 11:00

Paikalliset eduskuntavaaliehdokkaat tapasivat lapsiperheitä Seinäjoen MLLn vaalipaneelissa. Tuloksena oli hieman erilainen vaalipaneeli.Piippolan vaari pärähtää soimaan kesken vaalipaneelin, mutta se ei hetkauta ketään.

Minä halusin olla muurahainen, yhdessä toisten kanssa puurtaja, pieni ja yksin olematon, mutta yhdessä toisten kanssa komea keon rakentaja. Muurahaisten työteliäisyys, yhteistyökyky ja järjestelmällisyys antaa hyvän esimerkin valtiokeon rakentamiseen. Lisää 13.3 Eparissa: https://www.epari.fi/uutiset/online-uutiset/aasi-ja-laiskiainen-haluavat-eduskuntaan-lapsiperheiden-vaalipaneelissa-huomion-veivat-prinsessa-ja-piippolan-vaari-1.2901361

Tuore Lapsistrategia 2040 haastaa meidät lapsimyönteisen Suomen tekemiseen

Lapsistrategiaa pohjustavassa työssä on syntynyt yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Vision saavuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunta.

Tavoitteena on:

  • Jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia.
  • Lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä.
  • Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy.
  • Lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee.
  • Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku.
  • Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään.
  • Lapsiperheiden köyhyys vähenee.

https://stm.fi/lapsistrategia

Kommentoi kirjoitusta.

Mannerheimin päiväkäsky talvisodan päätyttyä

Keskiviikko 13.3.2019 klo 11:46

"...Meillä on ylpeä tietoisuus siitä, että meillä on historiallinen tehtävä, jonka me edelleen täytämme: länsimaisen sivistyksen suojaaminen, joka vuosisatoja on ollut meidän perintömme, mutta me tiedämme myös, että olemme viimeistä penniä myöten maksaneet velan, mikä meillä siitä länteen on ollut."

Mannerheim

Tätä Mannerheimin päiväkäskyn mainitsemaa länsimaista sivistystä saamme suojata tänäänkin tulevia sukupolvia varten kiitollisina menneiden sukupolvien uhrauksista. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että Himmetä ei muistot saa.

Päiväkäsky kokonaisuudessaan täällä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/11/mannerheimin-paivakasky-talvisodan-paatyttya

Kommentoi kirjoitusta.

Velkaantuminen varjostaa nuorten ohella myös eläkkeelle jääviä

Tiistai 12.3.2019 klo 22:57

Velkaantumisen riskiryhmiä ovat nuoret ja pian eläkkeelle siirtyvät.  Suomessa on yli 382 000 maksuhäiriöistä, joilla on keskimäärin 15 maksuhäiriötä. Ulosotossa oli 31.12.2018 n 200 000 henkilöä.

Suomalaistutkijat ovat selvittäneet lasten ja nuorten velkaongelmia ja talousosaamista Nuoret ja velka sekä Taloudellinen lukutaito -tutkimushankkeissa. Nuori ajautuu ulosottoon useimmiten maksamattomien moposakkojen ja joukkoliikenteen tarkastusmaksujen, pikavippien, kulutus- ja kertaluottojen vuoksi. Lisäksi riippuvuudet, parisuhdeongelmat ja yleinen elämänhallinnan vajavaisuus ajavat maksuhäiriöihin.  Ulkomaisilla netissä toimivilla luotonantajilla on aggressiivisia lainatarjouksia, joihin on helppo tarttua.

Nuorten ohella talousongelmiin ja jopa velkakierteeseen joutuvien eläkeläisten määrä on kasvanut Suomessa jyrkästi. Usein ihmiset heräävät tiukkaan taloudelliseen tilanteeseensa vasta siirtyessään eläkkeelle. Takuusäätiö on käynnistänyt yhdessä Marttaliiton kanssa Rahat Riittää -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on työelämästä eläkkeelle siirtymässä olevien henkilöiden velkaantumisen ennaltaehkäisy. Valmistautuminen pitäisi kuitenkin aloittaa viimeistään kymmenen vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä.

Velkojilla on oikeus saataviinsa, vaikka lainanottaja kuolisi. Pankilla on oikeus vaatia kuolinpesää maksamaan velat, vaikka siihen menisi koko vainajan omaisuus. Jos maksettavaa senkin jälkeen jää, loppuvelka jää pankin vahingoksi. Henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista voi joutua, jos jättää perunkirjoituksen toimittamatta kolmen kuukauden määräajassa.

Positiivinen luottorekisteri auttaisi. Suomessa on käytössä niin kutsuttu negatiivinen luottorekisteri. Se tarkoittaa, että luotonmyöntäjä saa luottorekisteristä hakiessaan tietoonsa ainoastaan kuluttajaa koskevaa maksuhäiriötietoa. Positiivinen luottorekisteri taas toisi esiin kuluttajasta muutakin tietoa kuin velkaantumisen. Rekisteriin kirjataan velkojen lisäksi kuluttajan tulot ja maksukäyttäytyminen. Positiivinen luottotieto antaisi rahoitusyhtiölle tai pankille luotettavan ja ajankohtaisen kuvan kyseessä olevan henkilön maksukyvystä ja -halusta. Sekä finanssiala että Finanssivalvonta puoltavat nykyisellään positiivisen luottorekisterin perustamista

Kommentoi kirjoitusta.

Sote kaatui, mutta entistä määrätietoisemmin on toimittava hyvinvoinnin edistämiseksi

Lauantai 9.3.2019 klo 23:07

Sote kaatui, mutta uudistamisen tarve jäi. Alun perin soteuudistuksen tavoitteina oli vahvistaa perustasoa ja turvata ihmisten arjen sujuvuus ja turvallisuus. Pyrkimys oli tiivistää perustasolla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja sen lisäksi tehdä saumaton perustason ja erikoissairaanhoidon toimintakokonaisuus.

Nämä ovat tavoitteita, joiden puolesta työtä on edelleen ja juuri nyt tehtävä lujasti. Ihmisten on saatava tarvitsemansa ja samantasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta – ja edelleen on luotettava siihen, että sairastunut pääsee lääkäriin ja lapsiperhe, vanhus tai vammainen saa riittävän tuen.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö tiedottivat perjantaina, että seuraavaksi alkaa työ sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatioiden alas ajamiseksi. Organisaatiot on ajettava alas syyskuun loppuun mennessä.

Valmisteluorganisaatioissa on kaikkiaan ollut noin tuhat työntekijää. Heistä maakuntatasolla on ollut noin 700- 800 ihmistä ja loput ministeriön valmisteluorganisaatiossa. Alueilla on valmistelutyötä tehty oikeaan suuntaan ja tätä työtä on nyt jatkettava.

Huhtikuun vaalit linjaavat jatkon ja meidän on huolehdittava siitä, että soteuudistus etenee oikeaan suuntaan kansalaisten, kuntien ja koko Suomen hyväksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Syö ja kävele hyvinvointia, työtä ja talouden hallintaa

Lauantai 2.3.2019 klo 13:34



Puoli kiloa kasviksia päivässä tekee ihmeitä: vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, tiettyihin syöpiin ja suolistosairauksiin. Puoli kiloa päivässä voi koota - ja mieluimmin kotimaisittain - vaikkapa kolmesta porkkanasta, kaalilohkosta, tomaatista, palasta kurkkua ja muutamasta lusikallisesta marjoja.

Ruoka ei lisää vain syöjän omaa hyvinvointia, syömällä voi vahvistaa koko Suomen maataloutta. Kotimainen ruoka työllistää yhteensä 340 000 henkeä, 13 prosenttia koko maan työllisistä. Ruokaketju luo hyvinvointia. Kansantalouden investoinneista runsas viisi prosenttia tapahtuu ruoka-alalla ja verokertymä kattaa 10 prosenttia verotuloista. Oman ruokamaakunnan antimien syöminen on lisäksi ekoteko, lähiruoka kun tulee läheltä.

Liikunta on toinen hyvinvointiteko. Sopiva liikunta vähintään kolme kertaa viikossa saa aikaan yllättävän monia terveysvaikutuksia: alentaa verenpainetta, vahvistaa luita ja lihaksia, vähentää ummetusta, virkistää mielialaa, helpottaa masennusta, auttaa painonhallinnassa ja sen myötä diabeteksen hoidossa.


Diabeteksen hoitokustannukset olivat vuonna 2015 lähes 3 miljardia euroa. Ylipainon ja liikalihavuuden kustannukset ovat maailmanlaajuisesti yhtä suuret kuin tupakoinnin ja suuremmat kuin alkoholismin tai ilmastonmuutoksen. Kansallisen FinSote 2017–2018 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on painoindeksin mukaan ylipainoisia, lihavia on reilut 20 prosenttia ja lapsilla suunta on samanmoinen.

Liikkumattomuus on ylipainoakin vakavampi ongelma ja kustannustekijä. UKK-instituutin arvion mukaan liikkumattomuuden vuosikustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat jopa 3,2–7,5 miljardia euroa, jos mukaan lasketaan terveydenhuollon, koti- ja laitoshoidon kustannukset, verotulojen menetys, työttömyysturvaetuudet sekä syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset. Näilläkin rahoilla voitaisiin tehdä monenlaista hyvää.

Mieluiten siis porkkanaa mutta kepin sijaan kävelyä!

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »