Arvojen kestävyysvajeen korjaamiseen

Maanantai 18.2.2019 klo 21:40

Yleinen keskustelu on ohjautumassa vaalien alla aivan oikeisiin kipupisteisiin. Mikä on heikomman arvo? Onko lapsi, vanhus ja vammainen tuotantoyksikön kappaletavara vai arvokas yksilö? Millaista huomista me olemme rakentamassa? Vahvistammeko maan taloutta vai monikansallisia yrityksiä, miten kuromme kestävyysvajetta ja samalla jo syntynyttä arvovajetta?

Kyse on rahasta. Lasten, vammaisten ja vanhusten hoito on työvoimavaltaista ja henkilöstökulut ovat kuluista suurimmat ja pysyvimmät.  Järjestämistapa vaihtelee ja hyviä toimijoita on sekä julkisissa että yksityisissä, mutta suurin maksaja on aina julkinen eikä rahan pidä yhteisen hyvinvointimme vuoksi valua ulos maasta.

Kyse on osaamisesta, henkilöstön ja johtamisosaamisesta. Osaaminen ja mahdollisuudet eivät kasva hartioiden suurentuessa, muuten Helsingin pitäisi olla kunnista paras ja tehokkain, samoin suurimpien hoivayritysten. Hoitoalalle aikovien soveltuvuustestaus tuo osaltaan ratkaisua osaamiseen, mutta erityisesti johtamisosaamisessa eettisyyden ja ihmisarvon kunnioituksen pitää kiilata pysyvästi bisnesosaamisen ohi. Hyvä johtaminen sisältää hoitotyön resursointiosaamisen ohella omavalvonnan ja sen onnistumisen - henkilöstö osaa, ehtii ja uskaltaa kehittää omaa työtään ja asiakas, potilas, on hoidon keskipiste eikä kuluerä.

Kyse on päätöksenteosta ja priorisoinnista. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on itseisarvo. Sen säilyttäminen edellyttää vanhusten, lasten ja vammaisten inhimillistä hoitoa - se taas vaatii osaavaa ja vastuullista päätöksentekoa ja löysien lupausten sijaan rahaa.

Hyvän hoidon, työelämän kehittämisen, paremman perhepolitiikan ja sen myötä syntyvyyden lisäämisen avulla huoltosuhdetta kyetään korjaamaan jo reilun kymmenen vuoden aikana, sillä kaikki yli 15-vuotiaat parantavat huoltosuhdetta, vaikkakaan eivät aikoihin ole työvoimaa. Työvoimapulaa ja kestävyysvajetta korjaamaan tarvitaan maahan muuttavia siinä määrin, kuinka resurssit näiden priorisointien jälkeen antavat myöten.

Nyt tarvitaan ehdokkaan arvolupaus hyvän hoidon takuusta - vain oikeudenmukaiseen ja inhimilliseen päättäjään voi suomalainen luottaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää Ystävänpäivää!

Torstai 14.2.2019 klo 9:01

Miksi minä olen minä enkä kukaan muu

Ja sinä olet sinä etkä kukaan muu?

Ihmeellistä olla ihmisinä sinä ja minä

ja ystävinä

minä sinulle sinä.

Kirsi Kunnas

Kommentoi kirjoitusta.

Asumisyksiköiden hoitomitoitus ei ratkaise kaikkea

Maanantai 11.2.2019 klo 21:52

Julkinen keskustelu vanhusten ympärivuorokautisen asumisen hoitomitoituksesta käy kiivaana ja syystä. Kuitenkin ikääntyneiden - ja yhtälailla vammaisten - hoidon kokonaisuus on paljon ympärivuorokautista hoitoa laajempi. Valtaosa asuu omassa kodissaan palveluiden turvin ja näiden palveluiden laajuus ja saatavuus vaihtelevat riippuen asuinkunnasta.

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käsittävä kotihoito, yksityiset toimijat ja eri järjestöt tuovat avun kotiin ja usein myös osana omaishoitoa. Kotihoidossa ei ole asiakasmääriin pohjautuvaa mitoitusta. Kotihoidon asiakkaina on vanhuksia, vammaisia, tilapäisemmin hoitoa vaativia työikäisiä ja lapsia, saattohoitopotilaita. Asiakasmäärät vaihtelevat, samoin hoitoisuus. Palveluiden saatavuus ja laajuus vaihtelevat suuresti eri kunnissa, esimerkiksi työkunnassani Laihialla apua saa kotiin ympäri vuorokauden. Asiakkaat asuvat ympäri pitäjää ja kotikäynnit tehdään sovittuun aikaan myös lumimyräkän aikana eikä vain sään salliessa. Kotikaupungissani Lapualla hoitajan työpäivään sisältyvä ajomatka voi olla sata kilometriä, työntekijällä on oltava oma auto liikkumista varten.

Mikäli vointi ja asumisolosuhteet sallivat, kotiin annettava apu on ensisijainen ja useimpien asiakkaiden oma toive, ellei esimerkiksi muistisairaus aiheuta kotona selviytymiselle estettä. Hoidon tarve ja sen myötä erilaiset palveluasumisratkaisut arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa. Näin toimitaan, jos henkilöstöresurssi, -osaaminen ja työ on mitoitettu ja organisoitu oikein.

Hoitomuodosta riippumatta henkilöstön osaaminen, määrä ja johtamisosaaminen ovat hoidon edellytykset.  Yhtä hyvin asumisyksikössä kuin kotona asuvien hyvä hoito, arjen sujuminen ja inhimillinen kohtelu (myös henkilöstön), on turvattava. Se ei onnistu, ellei hoitomitoituksia tarkasteltaessa katsota ikääntyneiden ja vammaisten hoidon kokonaisuutta osaratkaisujen sijaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Isän mielestä mä oon paska

Lauantai 2.2.2019 klo 20:16

ja niin mä oonkin. Näin totesi vastaanotolla yläkoululainen, kun kouluterveydenhoitajana kyselin syytä levottomuuteen. Kotona oli monenlaista ongelmaa ja aikuisten riitoja, rahahuolet ja päihteet pimensivät jo pahoin pojan elämää. Huolenmutkia saatiin oikaistua ja nyt parinkymmenen vuoden jälkeen nuorelle perheenisälle kuuluu hyvää, työtä ja tavallista arjen elämää.

Nuoren voi olla vaikeaa löytää paikkaansa omien ongelmiensa, vanhempien jaksamisen tai parisuhteiden muutoksissa, erityisesti kodin ongelmat kertautuvat ja kasvavat nopeasti kovaa korkoa nuoren elämässä. Syrjäytyminen näkyy yhteiskunnan kustannuksina, yksilötasolla elämän haaksirikkoina, nuoren itsensä ja läheisten inhimillisenä hätänä. Joka päivä 7-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle ja Educa-messujen paneelissa Pekka Haavisto laski 60 000 kadoksissa olevan nuoren aiheuttavan 60 miljardin kulut.

Nuoren elämän turvaajiksi tarvitaan koulun turvallista arkea ja opetuksen voimavarojen ohella oppilashuollon osaajia, terveydenhoitajaa, psykologia, oppilaanohjaajaa, kuraattoria, etsivää nuorisotyötä.  Vapaa-aikaan ja harrastuksiin nuori tarvitsee turvallisia aikuisia ja paikkoja, joissa jokainen tulee nähdyksi ja joissa osataan auttaa.

Yläkoulun jälkeen voi pudota tyhjän päälle. Uusimpana mahdollisuutena on aloittanut kaikille alle 30-vuotiaille tarkoitettu  toimintamuoto, Ohjaamo.  Etelä-Pohjanmaalla Ohjaamoja on kuusi, Pohjanmaalla yksi. Apua saa paikan päällä tai somen välityksellä ja perheenkin umpisolmujen purku voi lähteä avautumaan ammattilaisten avulla. Malli on saatava laajentumaan koko maahan. Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta, nuoren huomista on tehtävä tänään.

Kommentoi kirjoitusta.

Jonakin päivänä se voit olla sinä

Sunnuntai 20.1.2019 klo 16:00

Puhelin herätti aamulla ennen viittä. Soittaja oli äiti, joka kertoi kaatuneensa lattialle ja tarvitsi apua. Onneksi asuimme lähellä ja homma hoitui. Aivan huomaamattani olin sisarusteni kanssa liukunut omaishoitajuuteen.

Omaishoito tulee jossakin elämänvaiheessa kohti useimpia meistä joko omaishoitajan tai hoidettavan roolissa. Tarve voi ilmaantua onnettomuuden seurauksena tai avuntarpeen lisääntymisen vuoksi. Perheeseen voi syntyä erityistä hoivaa tarvitseva tai vammainen lapsi. Eliniän pidentyessä selviytyminen usein vaikeutuu, ja omia vanhempiaan hoitavien työikäisten määrä on jatkuvassa kasvussa. Tavanomainen apu muuttuu usein vaivihkaa omaishoidoksi, eivätkä sitä useinkaan tunnista sen enempää hoitaja itse kuin hoitoon osallistuvat tahotkaan.

Suomessa on noin 40 000 omaishoidon tukea saavaa omaishoitajaa, mutta Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksen mukaan kaikkiaan työssä käyviä ja säännöllisesti omaisiaan hoitavia henkilöitä on 750 000.

STM määrittelee vuosittain omaishoidon vähimmäismaksuluokat. Keskimääräinen palkkio on bruttona noin 460 euroa kuukaudessa, kun yhden pitkäaikaishoitopaikan todelliset kustannukset ovat tilanteesta riippuen 3500- 9500 euroa kuukaudessa, jopa enemmän.

Omaishoidon mahdollistamiseksi hoitokokonaisuuden tulisi olla tasalaatuinen riippumatta asuinpaikasta, nykyään kuntien käytännöt vaihtelevat melkoisesti. Suuri osa omaishoitajista on työikäisiä, sen vuoksi erityisesti työn ja omaishoidon yhteensovittamista tulisi helpottaa. Verotusta tulisi keventää verovähennyskeinojen avulla. Omaishoitoon kuuluvan vapaan ja virkistysvapaiden mahdollistamiseksi tarvittaisiin eri tilanteisiin soveltuvia palveluratkaisuja ja omaishoidon ohella tulisi kehittää myös saattohoitoa ja sen riittävää saatavuutta.

Ilman hoitajaa ei ole omaishoitoa. Omaishoitajan hyvinvointia varmistavat palkkion ohella terveystarkastukset ja vertaisryhmätoiminta. Omaishoito on inhimillisin ja yhteiskunnan kannalta oikein resursoituna myös edullisin hoitovaihtoehto, joka vähentää investointi- ja pitkäaikaishoitotarpeita. Hyvinvointi tulee halvemmaksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Soten ja makun kintereille on kirimässä sotu

Sunnuntai 13.1.2019 klo 10:36

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistusten maaliin pääsy on suuri ja edelleen mahdollinen ponnistus, mutta vaivihkaa on jo käynnistynyt seuraava ja jokaista koskettava uudistus sotu.

Käynnistyneessä Sosiaaliturva 2030 -uudistustyössä haetaan suuntaa aivan uudenlaisille sosiaaliturvan ratkaisuille. Tavoitteena on, että jokainen voi luottaa järjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen elämäntilanteen muutoksissa ja uudistuksen kohteena on koko repaleinen sosiaaliturva, Kelan yli 60 erilaista etuutta.

Tällä hetkellä Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta ja sosiaaliturvan menot vuonna 2016 olivat 69,1 miljardia euroa. Menot koostuvat eläkkeiden, sairaus- ja työttömyysturvan sekä sotepalvelujen julkisrahoitteisista kustannuksista. Vähäinen syntyvyys ja eliniän nousu heikentävät huoltosuhdetta ja kasvattavat palvelujen tarvetta lähitulevaisuudessa.

Elämän muutosten ohella työelämän projektiluonteisuus ja työn tekemisen monipuolistuminen haastavat isoon remonttiin. Uudistuksessa työelämän kannustavuuden ja palveluiden sujuvan saatavuuden parantamisen ohella perhepoliittisten painotusten tulisi keskeisiä.

Naapurimaa Viro kamppailee samojen ongelmien selättämisessä ja satsasi perheiden tukimuotoihin – muutos on jo lisännyt syntyvyyttä.

Sodasta toipuva Suomi teki kauaskantoisia ja ihmeen rohkeita linjauksia. Kansa oli köyhä, sotakorvaukset niskassa, orpojen ja leskien, invalidien ja evakkojen elämä järjestettävänä, mutta mitä teki Suomen eduskunta? Sääti 1944 lait kunnan kätilöistä, kunnallisista terveyssisarista ja äitiys- ja lastenneuvoloista. Selkeänä tavoitteena oli luoda kokonaan uusi ja positiivinen suhtautuminen perheeseen ja lapsiin – ja työn tuloksina saatiinkin maailman alhaisin imeväiskuolleisuus, terveimmät lapset ja hyvinvoinnin lisääntymisen myötäjäisinä nopeasti vaurastuva kansa.

Tuo tavoite tarvitaan uudistettuna osaksi Sosiaaliturva 2030 -uudistusta!

Kommentoi kirjoitusta.

PERHEKESKUSPILOINTI KÄYNNISTYY LAPUALLA

Tiistai 8.1.2019 klo 21:53

Lasten ja perheiden palveluita on Lapualla kehitetty valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman eli LAPEN johdolla kansallisten linjausten mukaan ja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tarpeista lähtien.

Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden palvelut yhteen tuoden palvelut lähelle lapsiperheitä ja heidän arkeaan. Perhekeskuksen tavoitteena on verkostoida em. palvelut toimiviksi ja yhteen sopivaksi kokonaisuudeksi. Perhekeskukset otetaan käyttöön osaksi kuntien, tulevien maakuntien sekä järjestöjen ja seurakuntien toimintaa kaikkialla Suomessa.

Lue lisää https://www.lapua.fi/files/Tiedostot/Perhekeskuksen_toimintamalli_ja_pilotointi_kynnistyy_2019.pdf

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko aamutvn lauantaivieraana

Lauantai 5.1.2019 klo 7:59

HS: ”On suuri vaara demokratialle, jos vihaisen keskustelukulttuurin takia poliitikoilta häviää kyky kuulla toisen hätää ja kuunnella toisen perusteluja.”

Risikon mukaan on lopulta tärkeintä kuunnella ihmisten hätää.

”Luottamus demokratiaan paranee, jos tehdään oikeita asioita. Edes yritetään auttaa ihmisiä, aina ei muuta voi, mutta tärkeää on antaa edes toivoa ja turvaa siitä, että poliitikot yrittävät.”

Lisää https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005955578.html

Kommentoi kirjoitusta.

Onnellista Uutta Vuotta 2019!

Tiistai 1.1.2019 klo 13:39

May the road rise to meet you,
may the wind be ever at your back.
May the sun shine warm upon your face,
and the rains fall soft upon your fields.
And until we meet again,
may God hold you in the palm of his hand.

May the road rise to meet you,
may the wind be ever at your back.
May the sun shine warm upon your face,
and the rains fall soft upon your fields.
And until we meet again,
may God hold you in the palm of his hand.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi ei jakaudu kahtia hyvinvointipalveluiden käyttäjiin ja maksajiin

Torstai 27.12.2018 klo 10:36

Suomalainen kotitalous saa yhteiskunnalta keskimäärin yli 6 000 euron arvosta enemmän erilaisia etuuksia kuin maksaa veroja. Miten on mahdollista, että etuja kustannetaan enemmän kuin veroja maksetaan? Selityksenä on se, että veroja maksavat muutkin kuin kotitaloudet. Esimerkiksi yritysten maksamilla veroilla ja vaikkapa tullin keräämillä maksuilla rahoitetaan palveluita ja etuuksia kotitalouksille.

Yritysten maksama yhteisövero tuottaa (siirryt toiseen palveluun) miljardeja euroja. Lisäksi valtion kassaan tulee yrityksiltä valmisteveroja ja työnantajamaksuja. Tullin kautta valtiolle (siirryt toiseen palveluun) kilahti samana vuonna kymmeniä miljoonia euroja muun muassa väylämaksuja. Lisäksi valtio otti uutta velkaa yli kaksi miljardia (siirryt toiseen palveluun).

Lapsettomat kolme-nelikymppiset pariskunnat maksavat nyt suurelta osin yhteiskunnan viulut. He maksavat vuodessa veroja yli 15 000 euroa enemmän, kuin saavat palveluja ja etuuksia.

Voittajan ja maksajan roolit eivät ole pysyviä kohtaloita, vaan ne muuttuvat elämänvaiheen mukana.

Yksin asuva lapseton maksaa kotitaloutena suhteellisen vähän veroja, mutta saa myös vähemmän palveluita kuin moni muu. Tilanne muuttuu, jos elämän varrella matkaan siunautuu perhettä. Ja eläkkeelle ehtiessä tilanne muuttuu jälleen.

Mutta jos haetaan vain suurimpia verojen maksajia, nousevat esiin lapsiperheet.Lapsiperheiden maksamat verot ovat jopa viisinkertaiset yhden hengen talouksiin verrattuna. Keskimäärin suurella kotitaloudella on suuret tulot, suuret verot ja suuret edut. Mutta loppusumma vaihtelee.

Lapsiperheet maksavat paljon arvonlisäveroa, koska elämäntilanne tarkoittaa monenlaisia hankintoja: ruoka, auto, vaatteet, harrastusvälineet, lomat – kaikista niistä vilahtaa osuus valtiolle alv:na.

. Hyvinvointipalveluita käyttävät – enemmän tai vähemmän – kaikki.

Mutta lapsiperheet ovat se väestöryhmä, joka vastaa väestötuotannosta, muuten suomalaiset kuolevat sukupuutton.

Lue lisää https://yle.fi/uutiset/3-10550342

Kommentoi kirjoitusta.

Pähkinäsaaren rauhan raja jakaa edelleen Suomen, idässä ja pohjoisessa sairastetaan enemmän ja vakavammin

Tiistai 11.12.2018 klo 21:45

YLE: "Terveyden alue-eroihin voivat vaikuttaa muun muassa alueiden väliset erot väestön ikärakenteessa, sosioekonomisessa rakenteessa, työllisyydessä, vauraudessa, palvelujärjestelmässä, sosiaalisessa ympäristössä, elintapoihin liittyvissä kulttuureissa ja jopa geeniperimässä", Blomgren kirjoittaa.

Yhteensä Kela maksoi viime vuonna terveysperustaisia etuuksia noin 4,3 miljardia euroa, eli noin 730 euroa suomalaista kohden. Myös muita etuuksia maksetaan keskimääräistä enemmän Suomen itäisille ja pohjoisille alueille. Lue lisää https://yle.fi/uutiset/3-10548203

Kommentoi kirjoitusta.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Tiistai 4.12.2018 klo 20:28

Tutkien sydämemme
silmäs meihin luo.
Ettemme harhaan kääntyis,
ettei kansamme nääntyis,
silmäsi meihin luo.
Alati synnyinmaalle
siipies suoja suo.

Kommentoi kirjoitusta.

Pohjanmaan Kokoomus julkisti ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat

Sunnuntai 25.11.2018 klo 21:34

Pohjanmaan kokoomus julkisti lauantaina piirikokouksessaan Kokkolassa puolueen ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat. Listaa täydennetään myöhemmin.

Ehdokkaita on kaikkiaan kymmenen: Marko Heinonen, Vaasa, Annu Ridanpää-Taittonen, Kuortane, Tommi Mäki, Vaasa, Susanna Koski, Vaasa, Maria Jokinen, Seinäjoki, Janne Sankelo, Kauhava, Aku Autio, Jalasjärvi, Katja Rajala, Vaasa, Helena Lahtinen, Lapua, ja Riitta Maunula-Craycroft, Kauhajoki.

Lue lisää: https://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/koski-maki-heinonen-ja-sankelo-karkinimina-kokoomuksen-kansanedustajaehdokkaiden-listalla-kymmenen-ehdokkaan-lista-julki-1.2802801

Kommentoi kirjoitusta.

SYDÄNLÄMMIN KIITOS!

Tiistai 20.11.2018 klo 21:48

LUOTTAMUSTEHTÄVÄ LAPUAN TUOMIOIKIRKKOSEURAKUNNAN KIRKKOVALTUUSTOSSA JATKUU, SYDÄNLÄMMIN KIITOS SINULLE!

https://www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/uutiset/-/news/44316737

Kommentoi kirjoitusta.

Helena Lahtinen Kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleihin

Sunnuntai 4.11.2018 klo 20:39

Sai­raan­hoi­ta­ja, ter­vey­den­hoi­ta­ja ja hal­lin­to­tie­tei­den mais­te­ri He­le­na Lah­ti­nen on lu­pau­tu­nut La­pu­an ko­koo­muk­sen edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kaak­si. Se mer­kit­see sitä, et­tä Lah­ti­nen sa­mal­la myös vaih­taa puo­lu­et­ta kris­til­lis­de­mok­raa­teis­ta ko­koo­muk­seen.

– Olen ol­lut kris­til­lis­de­mok­raat­tien edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kaa­na Vaa­san vaa­li­pii­ris­sä ai­kai­sem­mis­sa vaa­leis­sa. Puo­lu­een pii­ri­hal­li­tuk­ses­sa ker­roin, et­tä en ase­tu enää eh­dol­le. Sit­ten tuli yl­lät­tä­vä yh­tey­de­not­to ko­koo­muk­ses­ta, sa­noin eh­kä. Jat­koim­me kes­kus­te­lua, ja löy­sim­me yh­tei­sen suun­nan. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pää­tin, et­tä ha­lu­an an­taa oman asi­an­tun­te­muk­se­ni yh­tei­seen käyt­töön. Vir­ka­töi­de­ni kaut­ta mi­nul­la on ko­ke­mus­ta, tie­tä­mys­tä ja näyt­töä pai­kal­li­ses­ti, mut­ta myös alu­eel­li­ses­ti ja val­ta­kun­nal­li­ses­ti, He­le­na Lah­ti­nen ker­too.

Hän sa­noo pie­nen puo­lu­een ja ryh­män edus­ta­ja­na seu­ran­neen­sa si­vus­ta asi­oi­ta ja huo­man­nut, et­tä vain yh­des­sä te­ke­mäl­lä ja luot­ta­mus­ta ra­ken­ta­mal­la asi­oi­ta voi­daan vie­dä eteen­päin.

– Mie­lel­lään oli­sin läh­te­nyt eh­dol­le si­tou­tu­mat­to­ma­na, mut­ta suu­ri puo­lue pys­tyy an­ta­maan vah­van taus­ta­tu­en, Lah­ti­nen to­te­aa

https://www.lapuansanomat.fi/uutiset/helena-lahtinen-kokoomuksen-ehdokkaana-eduskuntavaaleihin-6.1.47373.3521beea4f

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustokolumni 19.7.2018 Onni asuu Lapualla

Keskiviikko 8.8.2018 klo 21:18


Kaupungin uunituoreen strategian ydinsanoma alkaa muuttua teoiksi. Valtuuston ensimmäinen vuosi on onnistuneesti takana, eteenpäin on menty rivakasti ja yhdessä. Valtuuston ohella puheenjohtajiston ja valintatyöryhmien työ on sujunut, hallintojohtajakin on päässyt jo työn alkuun ja tekninen johtaja aloittaa elokuussa. Koulujen suunnittelutoimikunnan työn ansiosta toiveista on päästy eteenpäin, Ritavuoren osalta jo tarjousvaiheeseen, Liuhtari tulee vanavedessä. Lukiorakentamisen ohella nuorten Ohjaamo-hanke muokkaa helposti saatavia palveluita lapsiperheiden LAPE – hankkeen tavoin.

Kaupungin strategian työstäminen sujui laajasti osallistaen ja avoimemmin kuin kertaakaan aiemmin, työskentelyä ohjasivat Vaasan yliopiston asiantuntijat.

Kaupunginhallituksen julkinen kokous Kauppakadulla oli omiaan avaamaan päätöksentekoa ja erityisesti kokouksen jälkeen pidetylle kyselytunnille toivottiin jatkoja. Kuntalain mukaan vain valtuuston kokous on aina julkinen ja kaupungintalon ovet ovatkin avoinna kokousmaanantaisin kuntalaisten tulla.

Ryhmä 10:n valtuustoaloite yöpartiosta nousi esiin kyselytunnilla ja puhutti varsinkin sen jälkeen. Ryhmä teki valtuustoaloitteen yöpartion saamisesta maaliskuussa 2017 ja aloite tuntuu juuttuneen valmisteluun. Yöpartio tarkoittaa yöaikaista kotiin annettavaa apua, hoitoa tai hoivaa. Kuka tahansa voi tilapäisesti tarvita apua vaikkapa leikkauksen jälkeisessä kotiutus- tai saattohoitovaiheessa ja pitkäaikaisemmin yöaikainen apu on välttämätön iäkkäiden kotona asumisen onnistumiseksi.

Omassa päivätyössäni olen saanut järjestää kahden lähihoitajan muodostaman yöpartion osaksi kotihoitokokonaisuutta. Muutaman vuoden kokemus osoittaa, että avun ansiosta jonot palveluasumiseen ovat hävinneet, tiedonkulku on tehostunut ja erikoissairaanhoidon kulukehitys on kääntynyt laskuun. Viiden puolueen Ryhmä10 toivookin valtuustoaloitteen tuloksellista käsittelyä sekä kuntalaisten että talouden vuoksi.

 Nyt on aika hengähtää ja nauttia, kesä-Lapua on meitä kaikkia varten. Aurinkoista ja onnellista kesää Sinulle!

Helena Lahtinen, KD, kaupunginvaltuuston II. varapuheenjohtaja, R10:n puheenjohtaja, maakuntavaltuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

Elintarvikkeiden verotusta on kevennettävä

Maanantai 9.7.2018 klo 9:24

Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) haluaa keventää elintarvikkeiden arvonlisäverotusta. Laukkasen mukaan Suomen tulisi ottaa mallia lähellä olevista vertailukelpoisista EU-maista kuten Ruotsista ja Saksasta, joissa ruokaostoksia verotetaan kevyemmin, jolloin lähestyisimme eurooppalaista keskitasoa.

– Alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäverotusta parannettaisiin merkittävästi kaikkein pienituloisempien ihmisten elinkustannuksia ja mahdollisuuksia tulla toimeen, kirjoittaa Laukkanen jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

Tällä hetkellä monet heikompiosaiset joutuvat hakemaan ruokansa leipäjonoista, koska heillä ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa tarvitsemaansa ruokaa. Tasaverona arvonlisävero tuntuu kaikkein eniten juuri pienituloisten kukkarossa, sillä he käyttävät suhteessa enemmän tuloistaan ruokaan.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron keventäminen lisäisi ruoan kysyntää ja parantaisi siten myös kaupan alan ja elintarviketuotannon työllisyyttä. Mahdollisen arvonlisäveron alentamisen vaikutusta kuluttajahintoihin tulisi seurata tarkasti, jotta hyöty todella siirtyy asiakkaille.

Kommentoi kirjoitusta.

Juhannusta ja kesää!

Sunnuntai 24.6.2018 klo 17:52

Kumarru matalalle,
kumarru varoen.
Nähdä voit keltaiset liekit
keskellä vehreyden.

Niitty jo puhkeaa tanssiin
vihreys verhonaan.
Kätketty lapsuuden kesäkuu
on päivänkakkaraan.

Kumarru matalalle,
kumarru varoen.
Aurinko laskeutui tänne
sinulle hymyillen.

Anna-Mari Kaskinen

Kommentoi kirjoitusta.

Ylioppilas ja ammattiin valmistunut, onnea ja enkeleitä elämääsi!

Torstai 31.5.2018 klo 20:50

http://www.youtube.com/watch?v=ESdtN6IxvKU

May the road rise up to meet you.
May the wind be always at your back.
May the sun shine warm upon your face;
the rains fall soft upon your fields and until we meet again,
may God hold you in the palm of His hand.

trad. gaelic blessing

Tulkoon tie sinua vastaan, olkoon tuuli aina myötäinen, päivä poskillesi paistakoon, sade pelloillesi virratkoon. Ja kunnes kohdataan, elämäsi jääköön käsiin Jumalan.

Kommentoi kirjoitusta.

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!

Torstai 10.5.2018 klo 21:12

Lauri Viita: Alfhild
Äidit vain, nuo toivossa väkevät,Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta.
Alfhild, hän joka synnytti minut,jo joka yö sinne purjehtinut,
missä nyt Eemeli
tullen ja mennen
murahtaa vain, kuten täälläkin ennen.
Siellä he kulkevat tähtien rivissä kirkasta vanaa,
isä ja äiti, peräkanaa.
Sieltä he katsovat kotoista mäkeä,
kissoja, koiria, tuttua väkeä,
viittoen, luikaten parhaansa mukaan,
ettemme loukkaisi Pispalan kivissäjalkaamme kukaan.
Siellä he jollakin planeetalla
puutarhakeinussa pihlajan alla
viipyvät ääneti nuoruudenmuistoissa
morsiusparina Tampereen puistoissa
- ostaen kahvit ja pullat kai,
jos sattuu olemaan perjantai.
-Ja sitten, kun Pispala aamun saa,
äitini vuoteen valmistaa
ja linnut, linnut helää --.
-Oi kuinka on ihana elää
ja tuutia lastenlapsiaan
ja kertoa kauniita uniaan !
Niin suuri on Jumalan taivas ja maa,
oi lapseni, rakastakaa !

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »