Osaaminen on Suomen kilpailuvaltti

Torstai 11.4.2019 klo 22:33


Korkea työllisyysaste on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. Suomen suurin kilpailuvaltti on osaaminen. Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen edellyttävät vahvaa julkista panostusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Suomessa on osaamista digitalisaation, puhtaan teknologian, biotalouden, automatisaation, robotisaation ja terveysteknologian aloilla. Koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen panostaminen vahvistaa maamme kilpailukykyä.  Tutkimustoimintaa on suunnattava entistä enemmän hyödyttämään pk- ja mikroyrittäjiä, kotimaisia kasvuyrityksiä sekä teollisuusyrityksien uudistumista. Koulutusvientiä on lisättävä.

Uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuudesta on tehtävä Suomen vientiteollisuuden kilpailuvaltteja. Ne luovat pohjan yritysten investoinneille ja kehittämistoimille.

Korkeakoulujen tehtäviin kuuluu opetus ja tutkimus ja niin sanottuna kolmantena tehtävänä yhteiskunnallinen vuorovaikutus, johon lasketaan myös tutkimustulosten ja uusien ideoiden kaupallinen hyödyntäminen eli innovaatiotoiminta. Innovaatiotoiminta perustuu laadukkaalle tutkimukselle, mutta keskiössä ovat kuitenkin yritykset, jotka kantavat taloudellisen riskin ideoiden tai tutkimustulosten kaupallistamisesta.

Suomi pienenä vientivetoisena maana elää innovaatioista. Mitä sujuvammin yhteistyö korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä toimii, sitä varmemmin meillä on mahdollisuuksia luoda kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.

Julkisen tutkimusrahoituksen on tuettava korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten välistä yhteistyötä. Kokoomus on esittänyt vaaliohjelmassaan asteittaista 300 miljoonan euron tasokorotusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksiin. Jos rahoitus ohjataan oikein, kannustaa se myös yrityksien omien panostusten lisäämiseen.

Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä on syvennettävä ja koulutuspaikkoja pitää kohdentaa kasvualoille ja työvoimapulasta kärsiville aloille. Elinikäisen oppimisen tarve korostuu, joten uudelleenkouluttautumisen ja koulutuksen täydentämisen pitää olla joustavaa. Koulutuksessa on huomioitava alueelliset tarpeet. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuspäiviä on lisättävä, jotta jokainen nuori saavuttaa ammatissa tarvittavan osaamisen.

Kaikille työkykyisille on luotava työllistymisväylä. Työvoiman liikkuvuutta on parannettava ja pyrittävä ohjaamaan työnhakijat avoimiin työpaikkoihin. Välityömarkkinoita on kehitettävä uudistamalla sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä ja edistämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Työttömyysturvan käyttö palkkatukena on mahdollistettava vaikeimmin työllistyvien kohdalla ja osatyökykyisen ja iäkkäämpien tuen on oltava nykyistä pitkäkestoisempaa. Opiskelijan tulorajoja on nostettava ja riittävän huoltajakorotuksen avulla helpotettava perheellisen opiskeluaikaista toimeentuloa.

Kolmannelle sektorille on ohjattava resursseja vaikeimmin työllistyvien, sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuoret on huomioitava erityisesti. Työvoiman palvelukeskuksia (TYP) on vahvistettava.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini