Pienemmät investoinnit hyvinvointiin vai isommat ongelmien hoitoon

Lauantai 13.4.2019 klo 7:21


Hyvinvointitalous haastaa taloustieteen ylivallan hyvinvointipolitiikkakeskustelussa. Ainoastaan talouteen keskittyvä ajattelu tekee ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuluerän, josta huonoina aikoina ensimmäiseksi nipistetään. Kuitenkin hyvinvointiin, palveluihin ja koulutukseen tehdyt investoinnit vahvistavat koko yhteiskunnan perusrakenteita ja ovat edellytyksiä kestävälle talouskasvulle. Näiden investointien ansiosta voimme keventää verotusta ja mahdollistaa työllisyysasteen nousun.

Suomalaisen yhteiskunnan voima on aina ollut kaikista huolta pitäminen, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys. Suomalainen arvopohja on edelleenkin se vahva perustus, jonka varaan rakennettu yhteiskunta kestää. Mitä paremmin me pystymme huolehtimaan jokaisesta kansalaisesta, sitä paremmin selviydymme koko kansakuntana tulevaisuuden haasteista.

Hyvinvointi ja talous kulkevat käsityksin. Hyvinvointiin tehdyt investoinnit ovat olleet merkittävä tekijä Suomen menestymiselle, olemme pienenä maana pärjänneet kansainvälisillä markkinoilla. Taito, osaaminen, työnteko ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat suomalaisia kilpailuvaltteja.

Meillä ei ole varaa suuriin terveyseroihin, lasten ja nuorten pahoinvointiin, turvattomuuden ja sosiaalisten ongelmien kasvuun, mielenterveyssairauksiin ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymiseen. Meillä on oltava viisautta investoida vähemmän hyvinvoinnin edistämiseen kuin enemmän ongelmien hoitoon.

Toimittaja ja liikemies Sami Kuusela toteaa: “Se syy, miksi mä rakastan hyvinvointivaltiota on, että ilman turvaverkkoja kukaan ei uskaltaisi ottaa riskejä. Homma menisi rosvotaloudeksi. Sosiaaliturva, toisista huolehtiminen, sairaista huolehtiminen mahdollistavat sen, että meillä voi syntyä Supercellejä. Ihmiset voivat ottaa riskejä.”


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini