Heikki Peltolan erinomainen vastine IlPon päätoimittajan pääkirjoitukseen

Sunnuntai 24.1.2021 klo 17:22


Lukijoilta: Villapaidan väri

Ilkka-Pohjalaisessa päätoimittaja Markku Mantila tunnusti väriä 17.1. Maan tila -kolumnissa. Ei jää epäselväksi, vaikka olisi ”vähän onnellinen”, että sinimustaa villapaitaa tämä päätoimittaja ei pukisi päälleen missään tapauksessa. Eikä edes pimeässä, vaikkei kukaan näkisi.

Päätoimittajan mielestä Lapuanliike oli laittomuuksien ja väkivallan tielle lähtenyt sekopää porukka. Joka ei näin asiaa ymmärrä, on täysin historiaton. Eipä näin halveksivaa tulkintaa Lapuanliikkeestä ole nähty maakuntalehdessä ja päätoimittajan kynästä.

Jo vähänkin historiaa puolueettomasti tutkiva voi todeta, että Lapuanliikkeen toimet olivat jatkoa vuoden 1918 vapaussodan toiminnalle.

Neuvostoliiton sotilaallinen ja taloudellinen kasvu alkoi 1930-luvulla Stalinin hallinnon aikana. Tuolloin siellä oli myös vasemmistolaisia voimia, jotka tähtäsivät jatkuvan vallankumouksen periaatteen mukaisesti siihen, että vallankumous leviäisi keskeytymättä muhin maihin. Painetta oli siis jälleen kommunistisen järjestelmän saattamiseksi Suomeen. On kiistaton tosiasia, että peruslähtökohdistaan Lapuanliike oli isänmaalinen ja sillä on ollut vaikutus Suomen historiaan. Loppuvaiheissa sen toiminta lähti käsistä ja siten sen suuri kannatuskin katosi.

On erittäin ikävää, että Lapuanliikkeen toiminnasta ei haluta muistaa muuta, kuin loppuvaiheessa tapahtuneet ylilyönnit.

Yhdysvaltain tapahtumien jälkeen Lapuanliike on ollut monien puheissa. Pääasiassa vihervasemmiston taholta.

Puheissa on maalailtu äärioikeiston uhkaa demokratialle. Onpa Lapuanliikkeen järjestämää talonpoikaismarssia verrattu Yhdysvaltojen Capitolin mellakkaan. Tosin talonpoikaismarssilla ei menty hajottamaan paikkoja eduskuntatalossa.

Kutsuvierasaitiossa istuivat mm. Jean ja Aino Sibelius sekä V.A. Koskenniemi. Paikalla oli myös C.G.E. Mannerheim, sekä silloista valtion johtoa. Tähän kohtaan sopii ehkä vähän huonosti ”vähän onnelliset” kutsuvieraat.

Capitolin mellakkaa ei voi verrata talonpoikaismarssiin. joka näin tekee, se kertoo vain puhujan tarkoitusperistä.

Ilmastoasialle on käynyt samoin kuin Lapuanliikkeelle. Mopo on karannut täydellisesti käsistä. Sinänsä hyvä asia, ympäristön vaaliminen on muuttunut ilmasto hysteriaksi, uskonnoksi. Ja sillä on omat profeettansa.

Kiivaimmat profeetat vaativat julistamaan Suomeen ilmastohätätilan. Profeetat ovat saaneet kannattajansa villiintymään, on ilmastoahdistusta, eduskuntatalon pylväisiin kiipimistä, kadulla istumista.

Elämme äänekästä aikaa, monet pitävät melua itsestään. Silti maata pyörittävät hiljaiset työtätekevät naiset ja miehet, enemmistö. Pääasiassa profeetat ovat vihervasemmiston suunnalta, mutta löytyy heitä myös nykyään muistakin poliittisista suuntauksista. Tosin Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas toppuuttelee, ettei sittenkään kannata jättää lapsia hankkimatta ja lihaakin voi syödä.

Olennaisena osana ilmastouskontoon kuuluu ”anekauppa”, siis päästökauppa. Kun maksat, niin saat ”ilmastosynnit” anteeksi.

Vihreitten Heidi Hautala profetoi 2009, että Suomessa on lumettomat talvet 2020. Metsään meni, nyt Iltalehden uutisen mukaan Helsingissä kipataan ennätysmäärä lunta mereen. Uutisen mukaan siellä menivät helsinkiläisten sähköpotkukelkat lumen mukana mereen. Ja ilmeisesti muutakin tavaraa, kun öiseen aikaan kaikki lumiläjät on ajettava pois kaupungista. Näistä sitten syntyy mikromuovilauttoja mereen.

Tutkimusten mukaan nämä mikromuovilautat heijastavat auringonvaloa ja näin merivesi lämpiää normaalia enemmän. Tämä on yksi merkittävä syy ilmaston lämpenemiseen. Mutta Suomen maanviljelijäthän ne ovat Itämeren pilanneet ja nautakarja hönkii ilmaston lämpiämään.

Suomen nykyinen hallitus on uhraamassa turvetuotannon ilmastonmuutoksen alttarille. Täältä maaseudulta katoaa mittava määrä työpaikkoja, yrittämistä ja osaamista. Lisäksi tällä on merkittävä vaikutus kansantalouteen ja huoltovarmuuteen. Luovutaan käyttämästä omia luonnonvaroja. Tämä tulee vaikeuttamaan myös monilta osin ruoantuotantoa.

Kuiviketurvetta ryhdytään tuomaan, joko Virosta tai Ruotsista. Noissa maissahan ei turvetuotanto ole vaaraksi ilmastolle? Kuljetuskustannuksia syntyy rutkasti. Ei kuulosta enää lähiruoan tuotannolta. Joku voisi kutsua tätä ”vähän onnellisten” puuhaksi.

Kun oli pieni pakkasjakso, 30 prosenttia Suomen tarvitsemasta sähköstä tuotiin Venäjältä, Ruotsista ja Virosta. Taitaa ainakin Venäjällä hiili palaa sähkön tuotannossa, mutta väliäkös sillä, kunhan meillä ei vaan polteta turvetta.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on nostettava tuntuvasti bensan ja dieselin hintaa. Me täällä maalla asuvat joudumme maksumiehiksi. Hallituksen suunnalta on tarjottu kompensaatiota maalla asuville. Mahdoton yhtälö. Mutta tukiaisillahan me täällä maalla jo muutenkin elämme, näin ainakin pääkaupunkiseudulta on viestitelty.

Olisikohan tässä pintaraapaisua, miksi saattaa olla jonkinlaista liikehdintää hallituksen ajamaa politiikkaa vastaan? Kehotan kaikkia toimimaan demokraattisesti ja äänestämään. Niin voi vaikuttaa ja vaalit on pian.

Näin lopuksi uskonnosta tuli mieleen muuan lausahdus Tuntematon sotilas -elokuvasta, joka sopii ohjeeksi ilmastouskovaisellekin:

”Älä pelekää, mennähän rauhas, ei soo ihimises, soon suuremmas käres.”

Heikki Peltola


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini