Vastauksiani Lapuan Sanomien aluevaltuustoehdokkaille lähettämiin kysymyksiin

Keskiviikko 29.12.2021 klo 20:41


1. Minkälaisen aseman Lapua mielestäsi ansaitsee ja tarvitsee hyvinvointialueen palvelujen kokonaisuudessa
Vastaus: Lapua on elinvoimainen ja hyvien palvelujen kaupunki keskellä Etelä-Pohjanmaata. Lapuan asema säilyy tulevaisuudessakin vahvana.

2. Sote-alalla on huolta henkilöstön riittävyydestä. Miten vastaat tähän huoleen?
Vastaus: Riittävä resursointi, työhyvinvointi, palkkatason tarkistaminen koulutusta vastaavaksi, hyvä johtaminen ja työhyvinvointi ovat asioita, joita kaikkia tarvitaan henkilöstön jaksamisen ja riittävyyden takaamiseksi. Näitä asioita tulevan aluevaltuuston on hoidettava sotehenkilöstön lisäksi myös pelastustoimen osalta.

3. Mitä pidät vahvuuksinasi hyvinvointialueen päättäjänä?
Vastaus: Sotealan koulutus, pitkä ja monipuolinen työkokemus sekä rivityöntekijänä, esimiehenä että kunnan kaikista sotepalveluista vastaavana perusturvajohtajana ovat vahvuuksiani, lisäksi työkokemus toiminnan valvonnasta terveydenhuollon tarkastajana, vastuualueena myös yksityinen terveydenhuolto. Pitkä kokemus kunta- ja maakuntapäättäjänä antaa myös osaamista kunnan ja maakunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan.
Päivätyössäni olen osallistunut tiiviisti 1.1.2022 aloittavan Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän valmisteluun, joten tiedän mitä on tulossa.

4. Tarvitseeko Lapua hyvinvointialueen päätöksissä enemmän yhteistyötä kuin oman köyden vetämistä?
Vastaus: Lapuan oman ja koko alueen hyvän tulevaisuuden takia tarvitaan yhteistyötä sekä koko alueen kesken  että laajasti Lapuan eri toimijoiden kanssa sote- ja pelastuspalveluiden ylläpitämiseen että kehittämiseen.

5. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kaikkien alueiden rahoitus putoaa nykyisestä. Samalla palveluntarve vain lisääntyy väestön ikääntyessä. Mistä siis leikataan: keskistetäänkö vai huononnetaanko niitä juustohöylällä koko maakunnassa?
Vastaus: Ei kummastakaan vaan painopistettä on muutettava varhaisempaan tukeen. Oman työkokemukseni myötä tiedän, että esimerkiksi perhetyön, omaishoidon ja kotihoidon riittävän resursoinnin avulla voidaan sekä hallita kustannuksia ja säästää erikoissairaanhoidon kuluissa että samalla parantaa lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten hyvinvointia. Näiden asiakasryhmien palvelut aiheuttavat valtaisan osan sotekustannuksista.

6. Kuitenkin sotessa tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman lähellä ihmisiä. Tarkoittaako tämä, että maakunnan keskuskaupungissa on kaikki lähipalvelut ja pienimmissä kunnissa digipalvelut, esimerkiksi lääkäripalvelut sähköisesti, entä mielenterveyspalvelut?
Vastaus: Paljon tarvittavia peruspalveluita on oltava tarjolla lähipalveluina tai kotiin tuotavina palveluina. Uudistuksen periaatteena on yhdenvertaisuus, joten kaupunkikoon perusteella palveluita ei voi järjestää. Uusia toimintatapoja voidaan hyödyntää, esimerkiksi kotikäynnillä hoitaja voi ottaa etäyhteydellä lääkärin arvioimaan tilannetta tai puheterapiakäynti voidaan hoitaa etänä.
Mielenterveyspalveluita tarvitaan nykyistä enemmän ja nopeammin sekä lähi- että etäpalveluina tilanteen mukaan.

7. Lienee fakta, että Lapualta katoaa sote-palveluja. Mistä olet valmis tekemään myönnytyksiä – mitkä ovat sinulle kynnyskysymyksiä yhteistyössä?
Vastaus: Myönnytysten sijaan tarvitaan resursseja varhaisempaan tarpeeseen, niiden avulla voidaan tuottaa enemmän hyvinvointia kustannuksia samalla halliten. Useiden analyysien perusteella on todettu, että Lapuan palvelurakenne on raskas, joten samalla rahalla enemmän tukea tarvitseville myös kotiin ja iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, parempaa omaishoidon tukea, enemmän lapsiperheiden perhetyötä, nepsyä ja terapiaa. Ongelmien hoito maksaa, varhainen tuki tuottaa enemmän hyötyä vähemmillä kustannuksilla.

8. Onko Lapualla jatkossakin paloasema?
Vastaus: On. Pelastuslaki linjaa ja ohjeistaa kuntien ja alueiden pelastustoiminnan tarvetta vastaavaksi.

9. Yksityisten palvelujen rooli ja merkitys sotessa
Vastaus: Yksityinen palvelutuotanto on tarpeen hyvän palvelukokonaisuuden järjestämiseksi. Ison alueen hankinnoissa ja kilpailutuksissa on kuitenkin oltava osaamista ja hankintakriteereissä on osattava huomioida oman alueen tuottajien palvelut.

10. Sosiaalipalvelujen kohtalo uudistuksessa. Niistä on puhuttu julkisuudessa huomattavasti vähemmän kuin terveyspalveluista. Mitä niissä korostat?
Vastaus: Korostan moniammatillista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja kuten esimerkiksi perhekeskus ja ikäkeskus. Sosiaalipalveluissa ei ole ollut samanlaista rakennetta kuin terveydenhuollossa (perusterveydenhuolto,
erikoissairaanhoito, erva-alue), joten moni asia muotoutuu uudeksi. Uusi hyvinvointialue edellyttää tasalaatuisia toimintatapoja ja verkostoitumista sekä alueen että kuntien muiden toimijoiden kesken erityisesti työllisyyden hoidon siirtyessä kuntien vastuulle parin vuoden kuluttua.

11. Muuta kommentoitavaa
Vastaus: Uudistus edellyttää sote- ja pelastuspalveluiden sisällön hallintaa, alueen ja kuntien tuntemusta, talousosaamista sekä priorisointien vaikutusten ymmärtämistä. Henkilöstölle ja valmistelijoille uudistus on valtaisa ja työteliäs prosessi ja alueen asukkaille melkoinen muutos. Päättäjiksi tarvitaan motivoituneita, mielellään monenlaista kokemusta omaavia ihmisiä. Työpaikkani sijaitsee Pohjanmaalla ja koko maakunta siirtyy viikon kuluttua  etuajassa soteen eli koko maakunnan kokoiseen hyvinvointikuntayhtymään. Työni puolesta olen ollut useissa valmistelutyöryhmissä mukana ja tuota kokemusta olen valmis oman alueeni hyväksi hyödyntämään.








Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini