Kankkulan kaivosta voisi nostaa ämpärikaupalla rahaa

Maanantai 18.3.2019 klo 5:37

Lastensuojelussa tilanteiden kriisiytyminen nostaa kustannukset pilviin ja aiheuttaa samalla perheen kannalta rankkoja ratkaisuja, jos laitossijoitukseen päädytään. Lapsen estynyt huostaanotto säästäisi yli 60 000 € vuodessa. Samalla rahalla voitaisiin palkata kaksi työntekijää auttamaan koko perhettä. Samoin vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi, tarjota kotipalvelua lähes 3000 tuntia ja käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa

Joka päivä 7-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Työiän kestävän syrjäytymisen hinta on 1,2 miljoonaa euroa. Kunnat maksavat vuosittain Kelalle miljoonia euroa pitkäaikaistyöttömiensä (nuorten ohella kaikkien) tukia. Kunnilla on velvollisuus maksaa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta puolet ja yli tuhat päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta 70 prosenttia. Kuntouttava työtoiminta säästäisi näitä kunnan raipparahoja. Raipparahakustannukset olivat vuonna 2018 Kauhavalla 485 762 €, Lapualla 415 321 € ja Seinäjoella 3 726 304 €, vaikka työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan työvoimasta oli 7,9 %, luku on Manner-Suomen toiseksi alhaisin. 

Nämä kaikki ovat kuluja, joihin voidaan vaikuttaa kunnan perustoimintojen avulla. Suurin kustannusvaikuttavuus saadaan varhaisen puuttumisen avulla perhetyön, koulujen ja oppilashuollon, etsivän työn, vastaanottotoiminnan, mielenterveyspalvelujen, sosiaalityön ja työterveyshuollon kautta. Miten meillä on rahaa maksaa myöhän ja paljon ongelmien hoidosta, mutta ei vähemmän ja aiemmin perustason toiminnoista?

MLLn vaalipaneelin muurahainen haluaa eduskuntaan

Torstai 14.3.2019 klo 11:00

Paikalliset eduskuntavaaliehdokkaat tapasivat lapsiperheitä Seinäjoen MLLn vaalipaneelissa. Tuloksena oli hieman erilainen vaalipaneeli.Piippolan vaari pärähtää soimaan kesken vaalipaneelin, mutta se ei hetkauta ketään.

Minä halusin olla muurahainen, yhdessä toisten kanssa puurtaja, pieni ja yksin olematon, mutta yhdessä toisten kanssa komea keon rakentaja. Muurahaisten työteliäisyys, yhteistyökyky ja järjestelmällisyys antaa hyvän esimerkin valtiokeon rakentamiseen. Lisää 13.3 Eparissa: https://www.epari.fi/uutiset/online-uutiset/aasi-ja-laiskiainen-haluavat-eduskuntaan-lapsiperheiden-vaalipaneelissa-huomion-veivat-prinsessa-ja-piippolan-vaari-1.2901361

Tuore Lapsistrategia 2040 haastaa meidät lapsimyönteisen Suomen tekemiseen

Lapsistrategiaa pohjustavassa työssä on syntynyt yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Vision saavuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunta.

Tavoitteena on:

• Jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia.
• Lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä.
• Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy.
• Lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee.
• Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku.
• Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään.
• Lapsiperheiden köyhyys vähenee.

https://stm.fi/lapsistrategia

Mannerheimin päiväkäsky talvisodan päätyttyä

Keskiviikko 13.3.2019 klo 11:46

"...Meillä on ylpeä tietoisuus siitä, että meillä on historiallinen tehtävä, jonka me edelleen täytämme: länsimaisen sivistyksen suojaaminen, joka vuosisatoja on ollut meidän perintömme, mutta me tiedämme myös, että olemme viimeistä penniä myöten maksaneet velan, mikä meillä siitä länteen on ollut."

Mannerheim

Tätä Mannerheimin päiväkäskyn mainitsemaa länsimaista sivistystä saamme suojata tänäänkin tulevia sukupolvia varten kiitollisina menneiden sukupolvien uhrauksista. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että Himmetä ei muistot saa.

Päiväkäsky kokonaisuudessaan täällä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/11/mannerheimin-paivakasky-talvisodan-paatyttya

Velkaantuminen varjostaa nuorten ohella myös eläkkeelle jääviä

Tiistai 12.3.2019 klo 22:57

Velkaantumisen riskiryhmiä ovat nuoret ja pian eläkkeelle siirtyvät.  Suomessa on yli 382 000 maksuhäiriöistä, joilla on keskimäärin 15 maksuhäiriötä. Ulosotossa oli 31.12.2018 n 200 000 henkilöä.

Suomalaistutkijat ovat selvittäneet lasten ja nuorten velkaongelmia ja talousosaamista Nuoret ja velka sekä Taloudellinen lukutaito -tutkimushankkeissa. Nuori ajautuu ulosottoon useimmiten maksamattomien moposakkojen ja joukkoliikenteen tarkastusmaksujen, pikavippien, kulutus- ja kertaluottojen vuoksi. Lisäksi riippuvuudet, parisuhdeongelmat ja yleinen elämänhallinnan vajavaisuus ajavat maksuhäiriöihin.  Ulkomaisilla netissä toimivilla luotonantajilla on aggressiivisia lainatarjouksia, joihin on helppo tarttua.

Nuorten ohella talousongelmiin ja jopa velkakierteeseen joutuvien eläkeläisten määrä on kasvanut Suomessa jyrkästi. Usein ihmiset heräävät tiukkaan taloudelliseen tilanteeseensa vasta siirtyessään eläkkeelle. Takuusäätiö on käynnistänyt yhdessä Marttaliiton kanssa Rahat Riittää -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on työelämästä eläkkeelle siirtymässä olevien henkilöiden velkaantumisen ennaltaehkäisy. Valmistautuminen pitäisi kuitenkin aloittaa viimeistään kymmenen vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä.

Velkojilla on oikeus saataviinsa, vaikka lainanottaja kuolisi. Pankilla on oikeus vaatia kuolinpesää maksamaan velat, vaikka siihen menisi koko vainajan omaisuus. Jos maksettavaa senkin jälkeen jää, loppuvelka jää pankin vahingoksi. Henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista voi joutua, jos jättää perunkirjoituksen toimittamatta kolmen kuukauden määräajassa.

Positiivinen luottorekisteri auttaisi. Suomessa on käytössä niin kutsuttu negatiivinen luottorekisteri. Se tarkoittaa, että luotonmyöntäjä saa luottorekisteristä hakiessaan tietoonsa ainoastaan kuluttajaa koskevaa maksuhäiriötietoa. Positiivinen luottorekisteri taas toisi esiin kuluttajasta muutakin tietoa kuin velkaantumisen. Rekisteriin kirjataan velkojen lisäksi kuluttajan tulot ja maksukäyttäytyminen. Positiivinen luottotieto antaisi rahoitusyhtiölle tai pankille luotettavan ja ajankohtaisen kuvan kyseessä olevan henkilön maksukyvystä ja -halusta. Sekä finanssiala että Finanssivalvonta puoltavat nykyisellään positiivisen luottorekisterin perustamista

Sote kaatui, mutta entistä määrätietoisemmin on toimittava hyvinvoinnin edistämiseksi

Lauantai 9.3.2019 klo 23:07

Sote kaatui, mutta uudistamisen tarve jäi. Alun perin soteuudistuksen tavoitteina oli vahvistaa perustasoa ja turvata ihmisten arjen sujuvuus ja turvallisuus. Pyrkimys oli tiivistää perustasolla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja sen lisäksi tehdä saumaton perustason ja erikoissairaanhoidon toimintakokonaisuus.

Nämä ovat tavoitteita, joiden puolesta työtä on edelleen ja juuri nyt tehtävä lujasti. Ihmisten on saatava tarvitsemansa ja samantasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta – ja edelleen on luotettava siihen, että sairastunut pääsee lääkäriin ja lapsiperhe, vanhus tai vammainen saa riittävän tuen.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö tiedottivat perjantaina, että seuraavaksi alkaa työ sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatioiden alas ajamiseksi. Organisaatiot on ajettava alas syyskuun loppuun mennessä.

Valmisteluorganisaatioissa on kaikkiaan ollut noin tuhat työntekijää. Heistä maakuntatasolla on ollut noin 700- 800 ihmistä ja loput ministeriön valmisteluorganisaatiossa. Alueilla on valmistelutyötä tehty oikeaan suuntaan ja tätä työtä on nyt jatkettava.

Huhtikuun vaalit linjaavat jatkon ja meidän on huolehdittava siitä, että soteuudistus etenee oikeaan suuntaan kansalaisten, kuntien ja koko Suomen hyväksi.

Syö ja kävele hyvinvointia, työtä ja talouden hallintaa

Lauantai 2.3.2019 klo 13:34

Puoli kiloa kasviksia päivässä tekee ihmeitä: vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, tiettyihin syöpiin ja suolistosairauksiin. Puoli kiloa päivässä voi koota - ja mieluimmin kotimaisittain - vaikkapa kolmesta porkkanasta, kaalilohkosta, tomaatista, palasta kurkkua ja muutamasta lusikallisesta marjoja.

Ruoka ei lisää vain syöjän omaa hyvinvointia, syömällä voi vahvistaa koko Suomen maataloutta. Kotimainen ruoka työllistää yhteensä 340 000 henkeä, 13 prosenttia koko maan työllisistä. Ruokaketju luo hyvinvointia. Kansantalouden investoinneista runsas viisi prosenttia tapahtuu ruoka-alalla ja verokertymä kattaa 10 prosenttia verotuloista. Oman ruokamaakunnan antimien syöminen on lisäksi ekoteko, lähiruoka kun tulee läheltä.

Liikunta on toinen hyvinvointiteko. Sopiva liikunta vähintään kolme kertaa viikossa saa aikaan yllättävän monia terveysvaikutuksia: alentaa verenpainetta, vahvistaa luita ja lihaksia, vähentää ummetusta, virkistää mielialaa, helpottaa masennusta, auttaa painonhallinnassa ja sen myötä diabeteksen hoidossa.

Diabeteksen hoitokustannukset olivat vuonna 2015 lähes 3 miljardia euroa. Ylipainon ja liikalihavuuden kustannukset ovat maailmanlaajuisesti yhtä suuret kuin tupakoinnin ja suuremmat kuin alkoholismin tai ilmastonmuutoksen. Kansallisen FinSote 2017–2018 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on painoindeksin mukaan ylipainoisia, lihavia on reilut 20 prosenttia ja lapsilla suunta on samanmoinen.

Liikkumattomuus on ylipainoakin vakavampi ongelma ja kustannustekijä. UKK-instituutin arvion mukaan liikkumattomuuden vuosikustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat jopa 3,2–7,5 miljardia euroa, jos mukaan lasketaan terveydenhuollon, koti- ja laitoshoidon kustannukset, verotulojen menetys, työttömyysturvaetuudet sekä syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset. Näilläkin rahoilla voitaisiin tehdä monenlaista hyvää.

Mieluiten siis porkkanaa mutta kepin sijaan kävelyä!

HYVINVOINTI VAALIEN KÄRKITEEMAKSI

Torstai 28.2.2019 klo 19:22

EHYT on huolissaan eriarvoisuuden kasvamisesta. Suomessa elintaso ja elintavat ovat kehittyneet myönteisesti, mutta hyvä kehitys ei kosketa kaikkia. EHYT aikoo viestiä vaaleissa, että hyvinvointi kuuluu kaikille.

”Eriarvoisuus ja päihdeongelmat näkyvät sekä nuorten että aikuisten syrjäytymisessä, yksinäisyydessä, köyhyydessä ja muussa huono-osaisuudessa. Liian usein päihteet kärjistävät jo ennestään heikossa asemassa olevien elämäntilanteita”, sanoo EHYTin kehittämispäällikkö Nina Karlsson.

Eriarvoisuutta voi tehokkaasti vähentää ehkäisevällä työllä. Päihdehaittoja pitää ehkäistä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti kaikissa ikäryhmissä.

”Avainasemassa ovat resurssit. Kun käytettävissä on riittävät resurssit sekä luotettavaa tutkimustietoa, niin päihdehaittoja pystytään ehkäisemään tehokkaasti”, sanoo Karlsson.

Suomessa ehkäisevän päihdetyön keskeinen haaste on alueellinen vaihtelevuus, joka näkyy pysyvien rakenteiden heikkoutena ja aliresursointina. Ehkäisevälle työlle tulisi varmistaa riittävät resurssit, jotta toiminta olisi tehokasta. Kunnalliset opetus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuurisektorit pitää saada mukaan ehkäisevään työhön yhdessä järjestöjen kanssa.

”Kun tavoitteena on koko kansan hyvinvoinnin tukeminen ja eriarvoistumisen torjuminen, eivät kertaluontoiset hyvinvointia edistävät ja päihdehaittoja torjuvat panostukset riitä. Myönteinen kehitys edellyttää riittävästi resursoitua ja määrätietoista työtä kaikilla ihmisten hyvinvointiin vaikuttavilla alueilla”, Karlsson toteaa.

Lue lisää Ehyt ryn sivuilta  http://www.ehyt.fi/fi/eduskuntavaaliehdokkaat?tid_1=885

Valtiovarainministeri Petteri Orpo sai pipon Lapuan Korva-kahvilassa

Tiistai 26.2.2019 klo 20:24

Lyhentämättömät vastaukseni Lapuan Sanomien kysymyksiin:

Pystyykö markkinatalous oikeasti huolehtimaan yhteiskunnan heikompiosaisista, lapsista, vanhuksista, kehitysvammaisista, kun yritysten ainoa tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa näköjään keinolla millä hyvänsä?

Yhteiskunta toimii jatkossakin sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelutuotannon kokonaisuutena. Kummassakin on paremmin ja huonommin toimivia. Perusturvajohtajan tehtäviä hoitaessani osa palveluista oli yksityisten tuottamia. Pienten ja paikallisten yritysten toiminnassa korostui yhteistyö ja halu tehdä työ niin että asukkaat ja kunta ostajana ovat tyytyväisiä. Isojen kansainvälisten yritysten bisnesosaaminen on hiottu huippuunsa ja tuloksen teko kiilaa helposti tavoitteissa ensimmäiseksi. Ongelmana on myös rahan valuminen ulos maasta.

Valvonta on haasteellista ja tarvitsee resurssinsa. Toimin jonkun aikaa Vaasassa lääninhallituksen terveydenhuollon tarkastajana ja työhön kuuluivat yksityisen terveydenhuollon luvat sekä valvonta. Erityisesti valvonta-asioissa monipuolinen työkokemus oli edellytys. Laaja kokonaisuus on hallittava, jotta ymmärtää mitä kaikkea pitää valvoa ja oikein maasjalakaasin paikan päälle menemällä, toimistosta käsin asiat näyttävät useimmiten todellisuutta paremmilta.

Miten kokoomus mielestäsi tyylitellyt vanhustenhoitoskandaalissä? Petteri Orpohan otti tämän vuoksi syyt niskoilleen siitä, että kokoomuksen kannatus on alamäessä.

Puoluejohto saa ottaa ja joutuu ottamaan vastaan sekä ruusut että risut, se on oikeata vastuunkantoa.

Yleinen keskustelu pyöri pelkän hoitotyön mitoituksen (0.7 hoitajaa/ vanhus) ympärillä eikä puolueen viestintä kyllä osunut aivan nappiin. Mutta siinä Orpo on aivan oikeassa, että vanhus- ja vammaishuollossa resursointi on paljon yhtä lukua laajempi asia: henkilöstön rakenne, lähi- ja sairaanhoitajien määrä, lääkejakelun, siivouksen ja ruokahuollon järjestäminen sekä asukkaiden hoidon tarve ja vaihtelu mitattuna esimerkiksi RAI-järjestelmän avulla vaikuttavat hoidon kokonaisuuteen.

 Erityisen ongelmallista mitoituskeskustelussa on, että siinä unohtuvat täysin kotona asuvat vanhukset ja vammaiset, he ovat joka kunnassa suurin asiakasryhmä. Kotihoidon asiakkaat asuvat eri puolilla kuntaa, asiakkaita tulee lisää ja poistuu ja tarpeet vaihtelevat esimerkiksi hoitojen tai saattohoidon myötä. Kotihoitoa on liki mahdoton mitoituksella määritellä, koska hoidon lisäksi välimatkat syövät työntekijöiden aikaa: Lapualla olen kulkenut kotikäynneillä asiakkaiden luona ympäri kaupunkia Hellanmaassa, Kauhajärvellä tai Tiistenjoella kymmenien kilometrien päässä, aikoinani Helsingin Kalliossa tavoitin asiakkaat vain parin korttelin alueella kävellen.

Lapualla on sote-asiat hyvin, kuten totesit. Korjaako siis sote toteutuessaan sellaista mikä ei ole rikki?

Sotessa on korjaamista edelleen siinä mikä ei toimi riittävästi eli perustason vahvistamisessa, asiakaskeskeisen yhteistyön lisäämisessä sekä erikoissairaanhoidon ja perustason yhteistyön tiivistämisessä. Myös Lapualla erityisesti kotihoito, perhetyö, omaishoito ja mielenterveyspalvelut ovat vahvistamisen tarpeessa.

Kokemusteni perusteella tiedän perustason vahvistamisen tehostavan toimintaa ja samalla hillitsevän erikoissairaanhoidon kuluja. Perusturva muodostaa useimmissa kunnissa yli puolet kunnan budjetista. Työssäni Kuortaneella vastasin noin 12 miljoonan ja Laihialla 22 miljoonan vuosibudjetista ja esittelijänä valmistelin ehdotukset toimielinten päätettäviksi. Työkunnissani omaishoidon budjetit kaksinkertaistettiin, Kuortaneelle rakentui kehitysvammaisten Linnunlaulu ja Laihialla kotipalvelun ja perhetyön työntekijälisäykset mukaan lukien kahden lähihoitajan yöpartio on pysyvästi kääntänyt erikoissairaanhoidon kulut laskuun (2013 11, 89 miljoonaa euroa ja 2018 10, 22 miljoonaa) huolimatta asukasluvun kasvusta.

Mielenterveys-, perhe- ja sosiaalityön palveluiden pitäisi olla joka lapsen ja nuoren saatavilla ilman viiveitä ja kaikissa palveluissa perheen kuuluisi olla osa hoidon kokonaisuutta. Henkilöstö on toiminnan suurin voimavara mutta myös kuluerä, sen vuoksi johtamisosaamisen, koulutuksen, työnohjauksen ja urakehityksen työkaluja pitäisi olla käytettävissä.

Olet varmasti valtatie 19:n nelikaistaistamisen kannalla, mutta entä alempi tieverkko, jossa korjausvelka aina vain kasvaa?

Ajelen päivittäin työmatkoja yli 120 kilometriä ja voin täysin yhtyä Etelä-Pohjanmaan liiton hallitusohjelmatavoitteisiin 2019- 2023. Sekä raide- että tieverkon kunto - myös alemman tieverkon osalta - on koko maakunnan asukkaiden ja yritysten elinehto. Tässä tarvitaan yhteistä ponnistusta ja juurikin kansanedustajia tekemään työtä oman kunnan ja alueen hyväksi. Ilman kuntien ”omia” edustajia ei edunvalvonta toteudu.

Pitääkö meidän hoitaa ilmastonmuutoksessa vain oma osuutemme kuten perussuomalaiset kampanjoivat?

Ilmasto on maapallon yhteinen eikä tottele valtioiden rajoja, joten Suomen on toimittava EU:ssa, YK:ssa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Kotimaassa on panostettava puolueiden ilmastolinjausten mukaisesti energiateknologian ja ravinnontuotannon sekä kiertotalouden kehittämiseen. Suomen ei kuitenkaan kannata kiristää päästötavoitteitaan niin tiukalle, että eläminen Kehä 3:n ulkopuolella vaikeutuu ja tuotanto karkaa saastuttavampiin maihin. Uudistuksia on tehtävä vähitellen, näillä leveysasteilla jo autokin on välttämättömyys, ei ylellisyystarvike.

Kantasi maahanmuuttoon ja siihen, miten Suomi nyt asian hoitanut.

Maahanmuutto on valtioiden yhdessä ratkottava asia. EU:n turvapaikanhakuprosessi pitäisi hoitaa ensisijaisesti EU:n rajojen ulkopuolella, näin epäinhimilliset ja rikolliset ihmissalakuljettajien markkinat saataisiin näivetettyä.

Suomalainen malli on jäykkä eikä ole kyennyt reagoimaan tilanteiden mukaan. Hakemustulva on ruuhkauttanut järjestelmän, jota ei alun perin ole tarkoitettu vastaamaan massamuotoiseen maahan pyrkimiseen. Suomi voi ottaa vain sen verran maahanmuuttajia kuin täällä tosiasiallisesti kyetään kotouttamaan ja mieluummin perheitä, naisia ja lapsia. Rikollisten karkottamisen pitäisi olla nykyistä nopeampaa ja sujuvaa. Turvallisuudesta ei saa tinkiä.

Työperäisen maahanmuuton on pohjauduttava tarpeeseen. Työ ja kielitaito ovat paras väylä sopeutumiseen ja sosiaaliturvan pitäisikin olla vastikkeellista motivaation lisäämiseksi. Olen tehnyt kahden kunnan kotouttamisohjelmat ja hyvä kotoutuminen edellyttää ennen muuta aitoa halua toimia sen maan hyväksi, johon on muuttanut.

 Lue lisää Lapuan Sanomat:  https://www.lapuansanomat.fi/uutiset/hoitajamitoitus-ei-yksin-ratkaise-6.1.48712.df9f109ed3

Arvojen kestävyysvajeen korjaamiseen

Maanantai 18.2.2019 klo 21:40

Yleinen keskustelu on ohjautumassa vaalien alla aivan oikeisiin kipupisteisiin. Mikä on heikomman arvo? Onko lapsi, vanhus ja vammainen tuotantoyksikön kappaletavara vai arvokas yksilö? Millaista huomista me olemme rakentamassa? Vahvistammeko maan taloutta vai monikansallisia yrityksiä, miten kuromme kestävyysvajetta ja samalla jo syntynyttä arvovajetta?

Kyse on rahasta. Lasten, vammaisten ja vanhusten hoito on työvoimavaltaista ja henkilöstökulut ovat kuluista suurimmat ja pysyvimmät.  Järjestämistapa vaihtelee ja hyviä toimijoita on sekä julkisissa että yksityisissä, mutta suurin maksaja on aina julkinen eikä rahan pidä yhteisen hyvinvointimme vuoksi valua ulos maasta.

Kyse on osaamisesta, henkilöstön ja johtamisosaamisesta. Osaaminen ja mahdollisuudet eivät kasva hartioiden suurentuessa, muuten Helsingin pitäisi olla kunnista paras ja tehokkain, samoin suurimpien hoivayritysten. Hoitoalalle aikovien soveltuvuustestaus tuo osaltaan ratkaisua osaamiseen, mutta erityisesti johtamisosaamisessa eettisyyden ja ihmisarvon kunnioituksen pitää kiilata pysyvästi bisnesosaamisen ohi. Hyvä johtaminen sisältää hoitotyön resursointiosaamisen ohella omavalvonnan ja sen onnistumisen - henkilöstö osaa, ehtii ja uskaltaa kehittää omaa työtään ja asiakas, potilas, on hoidon keskipiste eikä kuluerä.

Kyse on päätöksenteosta ja priorisoinnista. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on itseisarvo. Sen säilyttäminen edellyttää vanhusten, lasten ja vammaisten inhimillistä hoitoa - se taas vaatii osaavaa ja vastuullista päätöksentekoa ja löysien lupausten sijaan rahaa.

Hyvän hoidon, työelämän kehittämisen, paremman perhepolitiikan ja sen myötä syntyvyyden lisäämisen avulla huoltosuhdetta kyetään korjaamaan jo reilun kymmenen vuoden aikana, sillä kaikki yli 15-vuotiaat parantavat huoltosuhdetta, vaikkakaan eivät aikoihin ole työvoimaa. Työvoimapulaa ja kestävyysvajetta korjaamaan tarvitaan maahan muuttavia siinä määrin, kuinka resurssit näiden priorisointien jälkeen antavat myöten.

Nyt tarvitaan ehdokkaan arvolupaus hyvän hoidon takuusta - vain oikeudenmukaiseen ja inhimilliseen päättäjään voi suomalainen luottaa.

Hyvää Ystävänpäivää!

Torstai 14.2.2019 klo 9:01

Miksi minä olen minä enkä kukaan muu

Ja sinä olet sinä etkä kukaan muu?

Ihmeellistä olla ihmisinä sinä ja minä

ja ystävinä

minä sinulle sinä.

Kirsi Kunnas

Asumisyksiköiden hoitomitoitus ei ratkaise kaikkea

Maanantai 11.2.2019 klo 21:52

Julkinen keskustelu vanhusten ympärivuorokautisen asumisen hoitomitoituksesta käy kiivaana ja syystä. Kuitenkin ikääntyneiden - ja yhtälailla vammaisten - hoidon kokonaisuus on paljon ympärivuorokautista hoitoa laajempi. Valtaosa asuu omassa kodissaan palveluiden turvin ja näiden palveluiden laajuus ja saatavuus vaihtelevat riippuen asuinkunnasta.

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käsittävä kotihoito, yksityiset toimijat ja eri järjestöt tuovat avun kotiin ja usein myös osana omaishoitoa. Kotihoidossa ei ole asiakasmääriin pohjautuvaa mitoitusta. Kotihoidon asiakkaina on vanhuksia, vammaisia, tilapäisemmin hoitoa vaativia työikäisiä ja lapsia, saattohoitopotilaita. Asiakasmäärät vaihtelevat, samoin hoitoisuus. Palveluiden saatavuus ja laajuus vaihtelevat suuresti eri kunnissa, esimerkiksi työkunnassani Laihialla apua saa kotiin ympäri vuorokauden. Asiakkaat asuvat ympäri pitäjää ja kotikäynnit tehdään sovittuun aikaan myös lumimyräkän aikana eikä vain sään salliessa. Kotikaupungissani Lapualla hoitajan työpäivään sisältyvä ajomatka voi olla sata kilometriä, työntekijällä on oltava oma auto liikkumista varten.

Mikäli vointi ja asumisolosuhteet sallivat, kotiin annettava apu on ensisijainen ja useimpien asiakkaiden oma toive, ellei esimerkiksi muistisairaus aiheuta kotona selviytymiselle estettä. Hoidon tarve ja sen myötä erilaiset palveluasumisratkaisut arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa. Näin toimitaan, jos henkilöstöresurssi, -osaaminen ja työ on mitoitettu ja organisoitu oikein.

Hoitomuodosta riippumatta henkilöstön osaaminen, määrä ja johtamisosaaminen ovat hoidon edellytykset.  Yhtä hyvin asumisyksikössä kuin kotona asuvien hyvä hoito, arjen sujuminen ja inhimillinen kohtelu (myös henkilöstön), on turvattava. Se ei onnistu, ellei hoitomitoituksia tarkasteltaessa katsota ikääntyneiden ja vammaisten hoidon kokonaisuutta osaratkaisujen sijaan.

Isän mielestä mä oon paska

Lauantai 2.2.2019 klo 20:16

ja niin mä oonkin. Näin totesi vastaanotolla yläkoululainen, kun kouluterveydenhoitajana kyselin syytä levottomuuteen. Kotona oli monenlaista ongelmaa ja aikuisten riitoja, rahahuolet ja päihteet pimensivät jo pahoin pojan elämää. Huolenmutkia saatiin oikaistua ja nyt parinkymmenen vuoden jälkeen nuorelle perheenisälle kuuluu hyvää, työtä ja tavallista arjen elämää.

Nuoren voi olla vaikeaa löytää paikkaansa omien ongelmiensa, vanhempien jaksamisen tai parisuhteiden muutoksissa, erityisesti kodin ongelmat kertautuvat ja kasvavat nopeasti kovaa korkoa nuoren elämässä. Syrjäytyminen näkyy yhteiskunnan kustannuksina, yksilötasolla elämän haaksirikkoina, nuoren itsensä ja läheisten inhimillisenä hätänä. Joka päivä 7-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle ja Educa-messujen paneelissa Pekka Haavisto laski 60 000 kadoksissa olevan nuoren aiheuttavan 60 miljardin kulut.

Nuoren elämän turvaajiksi tarvitaan koulun turvallista arkea ja opetuksen voimavarojen ohella oppilashuollon osaajia, terveydenhoitajaa, psykologia, oppilaanohjaajaa, kuraattoria, etsivää nuorisotyötä.  Vapaa-aikaan ja harrastuksiin nuori tarvitsee turvallisia aikuisia ja paikkoja, joissa jokainen tulee nähdyksi ja joissa osataan auttaa.

Yläkoulun jälkeen voi pudota tyhjän päälle. Uusimpana mahdollisuutena on aloittanut kaikille alle 30-vuotiaille tarkoitettu  toimintamuoto, Ohjaamo.  Etelä-Pohjanmaalla Ohjaamoja on kuusi, Pohjanmaalla yksi. Apua saa paikan päällä tai somen välityksellä ja perheenkin umpisolmujen purku voi lähteä avautumaan ammattilaisten avulla. Malli on saatava laajentumaan koko maahan. Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta, nuoren huomista on tehtävä tänään.

Jonakin päivänä se voit olla sinä

Sunnuntai 20.1.2019 klo 16:00

Puhelin herätti aamulla ennen viittä. Soittaja oli äiti, joka kertoi kaatuneensa lattialle ja tarvitsi apua. Onneksi asuimme lähellä ja homma hoitui. Aivan huomaamattani olin sisarusteni kanssa liukunut omaishoitajuuteen.

Omaishoito tulee jossakin elämänvaiheessa kohti useimpia meistä joko omaishoitajan tai hoidettavan roolissa. Tarve voi ilmaantua onnettomuuden seurauksena tai avuntarpeen lisääntymisen vuoksi. Perheeseen voi syntyä erityistä hoivaa tarvitseva tai vammainen lapsi. Eliniän pidentyessä selviytyminen usein vaikeutuu, ja omia vanhempiaan hoitavien työikäisten määrä on jatkuvassa kasvussa. Tavanomainen apu muuttuu usein vaivihkaa omaishoidoksi, eivätkä sitä useinkaan tunnista sen enempää hoitaja itse kuin hoitoon osallistuvat tahotkaan.

Suomessa on noin 40 000 omaishoidon tukea saavaa omaishoitajaa, mutta Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksen mukaan kaikkiaan työssä käyviä ja säännöllisesti omaisiaan hoitavia henkilöitä on 750 000.

STM määrittelee vuosittain omaishoidon vähimmäismaksuluokat. Keskimääräinen palkkio on bruttona noin 460 euroa kuukaudessa, kun yhden pitkäaikaishoitopaikan todelliset kustannukset ovat tilanteesta riippuen 3500- 9500 euroa kuukaudessa, jopa enemmän.

Omaishoidon mahdollistamiseksi hoitokokonaisuuden tulisi olla tasalaatuinen riippumatta asuinpaikasta, nykyään kuntien käytännöt vaihtelevat melkoisesti. Suuri osa omaishoitajista on työikäisiä, sen vuoksi erityisesti työn ja omaishoidon yhteensovittamista tulisi helpottaa. Verotusta tulisi keventää verovähennyskeinojen avulla. Omaishoitoon kuuluvan vapaan ja virkistysvapaiden mahdollistamiseksi tarvittaisiin eri tilanteisiin soveltuvia palveluratkaisuja ja omaishoidon ohella tulisi kehittää myös saattohoitoa ja sen riittävää saatavuutta.

Ilman hoitajaa ei ole omaishoitoa. Omaishoitajan hyvinvointia varmistavat palkkion ohella terveystarkastukset ja vertaisryhmätoiminta. Omaishoito on inhimillisin ja yhteiskunnan kannalta oikein resursoituna myös edullisin hoitovaihtoehto, joka vähentää investointi- ja pitkäaikaishoitotarpeita. Hyvinvointi tulee halvemmaksi.

Soten ja makun kintereille on kirimässä sotu

Sunnuntai 13.1.2019 klo 10:36

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistusten maaliin pääsy on suuri ja edelleen mahdollinen ponnistus, mutta vaivihkaa on jo käynnistynyt seuraava ja jokaista koskettava uudistus sotu.

Käynnistyneessä Sosiaaliturva 2030 -uudistustyössä haetaan suuntaa aivan uudenlaisille sosiaaliturvan ratkaisuille. Tavoitteena on, että jokainen voi luottaa järjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen elämäntilanteen muutoksissa ja uudistuksen kohteena on koko repaleinen sosiaaliturva, Kelan yli 60 erilaista etuutta.

Tällä hetkellä Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta ja sosiaaliturvan menot vuonna 2016 olivat 69,1 miljardia euroa. Menot koostuvat eläkkeiden, sairaus- ja työttömyysturvan sekä sotepalvelujen julkisrahoitteisista kustannuksista. Vähäinen syntyvyys ja eliniän nousu heikentävät huoltosuhdetta ja kasvattavat palvelujen tarvetta lähitulevaisuudessa.

Elämän muutosten ohella työelämän projektiluonteisuus ja työn tekemisen monipuolistuminen haastavat isoon remonttiin. Uudistuksessa työelämän kannustavuuden ja palveluiden sujuvan saatavuuden parantamisen ohella perhepoliittisten painotusten tulisi keskeisiä.

Naapurimaa Viro kamppailee samojen ongelmien selättämisessä ja satsasi perheiden tukimuotoihin – muutos on jo lisännyt syntyvyyttä.

Sodasta toipuva Suomi teki kauaskantoisia ja ihmeen rohkeita linjauksia. Kansa oli köyhä, sotakorvaukset niskassa, orpojen ja leskien, invalidien ja evakkojen elämä järjestettävänä, mutta mitä teki Suomen eduskunta? Sääti 1944 lait kunnan kätilöistä, kunnallisista terveyssisarista ja äitiys- ja lastenneuvoloista. Selkeänä tavoitteena oli luoda kokonaan uusi ja positiivinen suhtautuminen perheeseen ja lapsiin – ja työn tuloksina saatiinkin maailman alhaisin imeväiskuolleisuus, terveimmät lapset ja hyvinvoinnin lisääntymisen myötäjäisinä nopeasti vaurastuva kansa.

Tuo tavoite tarvitaan uudistettuna osaksi Sosiaaliturva 2030 -uudistusta!

PERHEKESKUSPILOINTI KÄYNNISTYY LAPUALLA

Tiistai 8.1.2019 klo 21:53

Lasten ja perheiden palveluita on Lapualla kehitetty valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman eli LAPEN johdolla kansallisten linjausten mukaan ja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tarpeista lähtien.

Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden palvelut yhteen tuoden palvelut lähelle lapsiperheitä ja heidän arkeaan. Perhekeskuksen tavoitteena on verkostoida em. palvelut toimiviksi ja yhteen sopivaksi kokonaisuudeksi. Perhekeskukset otetaan käyttöön osaksi kuntien, tulevien maakuntien sekä järjestöjen ja seurakuntien toimintaa kaikkialla Suomessa.

Lue lisää https://www.lapua.fi/files/Tiedostot/Perhekeskuksen_toimintamalli_ja_pilotointi_kynnistyy_2019.pdf

Eduskunnan puhemies Paula Risikko aamutvn lauantaivieraana

Lauantai 5.1.2019 klo 7:59

HS: ”On suuri vaara demokratialle, jos vihaisen keskustelukulttuurin takia poliitikoilta häviää kyky kuulla toisen hätää ja kuunnella toisen perusteluja.”

Risikon mukaan on lopulta tärkeintä kuunnella ihmisten hätää.

”Luottamus demokratiaan paranee, jos tehdään oikeita asioita. Edes yritetään auttaa ihmisiä, aina ei muuta voi, mutta tärkeää on antaa edes toivoa ja turvaa siitä, että poliitikot yrittävät.”

Lisää https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005955578.html

Onnellista Uutta Vuotta 2019!

Tiistai 1.1.2019 klo 13:39

May the road rise to meet you,
may the wind be ever at your back.
May the sun shine warm upon your face,
and the rains fall soft upon your fields.
And until we meet again,
may God hold you in the palm of his hand.

May the road rise to meet you,
may the wind be ever at your back.
May the sun shine warm upon your face,
and the rains fall soft upon your fields.
And until we meet again,
may God hold you in the palm of his hand.

Suomi ei jakaudu kahtia hyvinvointipalveluiden käyttäjiin ja maksajiin

Torstai 27.12.2018 klo 10:36

Suomalainen kotitalous saa yhteiskunnalta keskimäärin yli 6 000 euron arvosta enemmän erilaisia etuuksia kuin maksaa veroja. Miten on mahdollista, että etuja kustannetaan enemmän kuin veroja maksetaan? Selityksenä on se, että veroja maksavat muutkin kuin kotitaloudet. Esimerkiksi yritysten maksamilla veroilla ja vaikkapa tullin keräämillä maksuilla rahoitetaan palveluita ja etuuksia kotitalouksille.

Yritysten maksama yhteisövero tuottaa (siirryt toiseen palveluun) miljardeja euroja. Lisäksi valtion kassaan tulee yrityksiltä valmisteveroja ja työnantajamaksuja. Tullin kautta valtiolle (siirryt toiseen palveluun) kilahti samana vuonna kymmeniä miljoonia euroja muun muassa väylämaksuja. Lisäksi valtio otti uutta velkaa yli kaksi miljardia (siirryt toiseen palveluun).

Lapsettomat kolme-nelikymppiset pariskunnat maksavat nyt suurelta osin yhteiskunnan viulut. He maksavat vuodessa veroja yli 15 000 euroa enemmän, kuin saavat palveluja ja etuuksia.

Voittajan ja maksajan roolit eivät ole pysyviä kohtaloita, vaan ne muuttuvat elämänvaiheen mukana.

Yksin asuva lapseton maksaa kotitaloutena suhteellisen vähän veroja, mutta saa myös vähemmän palveluita kuin moni muu. Tilanne muuttuu, jos elämän varrella matkaan siunautuu perhettä. Ja eläkkeelle ehtiessä tilanne muuttuu jälleen.

Mutta jos haetaan vain suurimpia verojen maksajia, nousevat esiin lapsiperheet.Lapsiperheiden maksamat verot ovat jopa viisinkertaiset yhden hengen talouksiin verrattuna. Keskimäärin suurella kotitaloudella on suuret tulot, suuret verot ja suuret edut. Mutta loppusumma vaihtelee.

Lapsiperheet maksavat paljon arvonlisäveroa, koska elämäntilanne tarkoittaa monenlaisia hankintoja: ruoka, auto, vaatteet, harrastusvälineet, lomat – kaikista niistä vilahtaa osuus valtiolle alv:na.

. Hyvinvointipalveluita käyttävät – enemmän tai vähemmän – kaikki.

Mutta lapsiperheet ovat se väestöryhmä, joka vastaa väestötuotannosta, muuten suomalaiset kuolevat sukupuutton.

Lue lisää https://yle.fi/uutiset/3-10550342

Pähkinäsaaren rauhan raja jakaa edelleen Suomen, idässä ja pohjoisessa sairastetaan enemmän ja vakavammin

Tiistai 11.12.2018 klo 21:45

YLE: "Terveyden alue-eroihin voivat vaikuttaa muun muassa alueiden väliset erot väestön ikärakenteessa, sosioekonomisessa rakenteessa, työllisyydessä, vauraudessa, palvelujärjestelmässä, sosiaalisessa ympäristössä, elintapoihin liittyvissä kulttuureissa ja jopa geeniperimässä", Blomgren kirjoittaa.

Yhteensä Kela maksoi viime vuonna terveysperustaisia etuuksia noin 4,3 miljardia euroa, eli noin 730 euroa suomalaista kohden. Myös muita etuuksia maksetaan keskimääräistä enemmän Suomen itäisille ja pohjoisille alueille. Lue lisää https://yle.fi/uutiset/3-10548203

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Tiistai 4.12.2018 klo 20:28

Tutkien sydämemme
silmäs meihin luo.
Ettemme harhaan kääntyis,
ettei kansamme nääntyis,
silmäsi meihin luo.
Alati synnyinmaalle
siipies suoja suo.