Tulevaisuus on meidän, jos me tahdomme niin

Maanantai 8.4.2019 klo 5:52

Tulevaisuustutkijoiden mukaan suurten kaupunkien imu sisältää vastavirran mahdollisuuden. Ihmiset asuinpaikkavalinnoillaan ratkaisevat kuntien tulevaisuuden ja aluekehityksen suunnan. Ihmisten mukana kunta saa osaamista, luovuutta, palveluiden käyttäjiä ja tuottajia.  

Vastavirran imussa on kyse perusasioista, arjen sujuvuudesta, kohtuuhintaisesta asumisesta, osallisuudesta, lasten kouluista, harrastusmahdollisuuksista, palveluista, kaavoituksesta ja toimivista liikenneyhteyksistä sekä työmahdollisuuksista ja verkostoista. Työn riippuvuuskin paikasta vähenee digitaalisten alustojen sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien myötä. Jos asukkaat viihtyvät ja haluavat rakentaa elämänsä omassa asuinkunnassaan, käynnistyy hyvän kierre.

Vastavirran imussa on kyse kipinästä. Siellä syttyy, missä on kipinää. Sanat muuttuvat teoiksi, teot toiminnaksi, toiminta elinvoimaksi, elinvoima kasvuksi ja hyvinvoinniksi. Jo pelkkä julkinen ja yksityinen puhe omasta kunnasta ja alueesta muokkaa ilmapiiriä.

Puhummeko me ylpeästi vai vähättelevästi, mahdollistavasti vai rajaavasti? Olemmeko me rakentavia vai nakertavia, uutta luovia vai tukahduttavia? Luottamus avaa ovia seiniin.

Meistä jokainen on omilla valinnoillaan ja puheillaan päättäjä ja vaikuttaja, oman ja yhteisen tulevaisuuden tekijä.

Lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi keinoja ja asennemuutosta

Perjantai 5.4.2019 klo 7:28

Kodin tulisi olla aina turvallinen paikka. Kuitenkin liian moni suomalainen joutuu kokemaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhdeväkivallasta on kyse, kun väkivallan tekijä on esimerkiksi nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen perusteella Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten.

Jos koti muuttuu vaaralliseksi, on yhteiskunnan tarjottava suojaa. Turvakotipaikkojen riittävästä määrästä ja alueellisesta saatavuudesta on huolehdittava, Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella turvakodit toimivat. Turvakotien rahoitusta on kuluvalla kaudella kasvatettu 70 % ja paikkoja lisätty noin 30 vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämä ei riitä. Vielä on tehtävää, jotta jokainen apua tarvitseva saa suojan ja tukea aina silloin kun hätä on suuri. Apua ja tukipalveluita tarvitsee sekä väkivallan uhri että tekijä. Lähisuhdeväkivallan kierteestä irtaantumisesta on tehtävä helpompaa ja erityisesti on panostettava ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.

Omasta väkivaltaisesta puolisosta voi olla vaikea tehdä ilmoitus taloudellisen riippuvuussuhteen, yhteisten lasten tai mahdollisesti seuraavan väkivallan pelon vuoksi. Maksuttomat puhelinpalvelut ovat monelle ensimmäinen vaihe päästä pois väkivallankierteestä, mutta palveluiden tulee olla kaikkien tiedossa ja tarjolla ympäri vuorokauden.

Lähestymiskiellon merkitys on tärkeä, mutta nykyisellään kiellon rikkomisesta seuraava rangaistus ei ole riittävä ehkäisemään kiellon rikkomista. Kokoomuksessa on esitetty lähestymiskiellon vaikuttavuuden tehostamista sähköisen valvonnan avulla. Se soveltuisi erityisen hyvin tilanteisiin, joissa on kielto oleskelu tietyllä alueella.

Poliisin merkitys on iso väkivaltaan puuttumisessa. Poliisin tulee saattaa syyteharkintaan perheväkivaltatapaukset myös silloin, kun asianomistaja ei itse kykene tekemään rikosilmoitusta. Lähisuhteessa tapahtunut lieväkin pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos riippumatta rikoksen tekopaikasta tai tekomuodosta; tämä tulisi tiedostaa nykyistä paremmin ja tietoisuutta on pyrittävä lisäämään neuvontaa parantamalla.  

Kokoomus on esittänyt lähisuhdeväkivallan kohdalla luopumista rikosasioiden sovittelusta. Sovittelun riskinä on, että uhri joutuu väkivallan tekijän painostamaksi seuraamusta määriteltäessä. Syytteen nostaminen ei ole riippuvainen uhrista eikä rikosseuraamuskaan saisi olla.

Lähisuhdeväkivalta jää liian usein piiloon, jos väkivallanteoista ei ilmoiteta poliisille. Lähisuhdeväkivaltaa ei koskaan ole vain asianosaisten välistä, sen vähentämisessä on kyse koko yhteiskunnan turvallisuudesta. Eri viranomaisten välisen tiiviin yhteistyön lisäksi tarvitaan yhteiskunnan asennemuutosta, jotta lähisuhdeväkivalta kaikissa muodoissaan saadaan jyrkästi kielletyksi.

Näillä yrittäjyystavoitteilla lisää työtä ja hyvinvointia

Keskiviikko 3.4.2019 klo 9:35

Edistetään reilua paikallista sopimista
Kun luottamus on kunnossa, yrittäjä ja työntekijä ovat samalla puolella. Paikallista sopimista on laajennettava ja sopiminen on mahdollistettava myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi. Luottamusvaltuutetulla on oltava tuki ja osaaminen paikalliseen sopimiseen saatavilla.

Ei veronkorotuksille! - Turvataan hyvät yrittämisen edellytykset
Yrittämisen ja omistamisen verotusta ei pidä kiristää ensi vaalikaudella. Talouskasvua ei saa vaarantaa kokonaisveroastetta kiristämällä. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työstä ja yrittämisestä haittoihin ja päästöihin.

Huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta lisäämällä työpaikkaoppimista
Tuetaan koulutussopimuksen käyttöä huolehtimalla ammatillisen koulutuksen riittävistä tuki- ja ohjausresursseista. Tehdään oppisopimuksesta yrittäjille houkuttelevampi vaihtoehto sallimalla palkan kehittyminen joustavammin osaamisen kertyessä. Vahvistetaan palkkatuella työnteon merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa.

Työhön kannustava sosiaaliturva
Uudistetaan perusturvaa kokoomuksen yleistukimallin pohjalta kannustavampaan ja velvoittavampaan suuntaan. Parannetaan yritysten työvoiman saatavuutta tekemällä lyhyempienkin työkeikkojen vastaanottaminen työttömällä houkuttelevammaksi. Töitä on tehtävä, jos töitä on tarjolla.

Helpotetaan ulkomaisen työvoiman saatavuutta
Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Vahvistetaan reilujen työehtojen noudattamisen valvontaa. Edistetään osaavan työvoiman saantia myöntämällä ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille valmistumisen jälkeen automaattisesti vähintään kahden vuoden oleskelulupa. Oleskelulupakäytäntöjä tulee edelleen sujuvoittaa. Tavoite on, että työluvan saa viikossa.

Poliittisia lakkoja kohtuullistettava
Pk-yrittäjä ei ole vastuussa eduskunnan tai hallituksen päätöksistä. On kohtuutonta, että kustannus pitkittyneestä poliittisesta lakosta työrauhan voimassa ollessa kuitenkin lankeaa yrittäjän maksettavaksi. Työmarkkinajärjestöjen on päivitettävä poliittisiin lakkoihin liittyviä pelisääntöjä. Jos järjestöt eivät pääse sopuun, on eduskunnan arvioitava lainsäädännön päivittämistä muiden Pohjoismaiden linjalle.

Parannetaan yrittäjän sosiaaliturvaa ja tasataan vanhemmuuden kustannuksia
Kokoomuksen yleistukimallissa joustavaan ja kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja myös itsensä työllistäjät sekä pienet yksinyrittäjät. Yrittäjille räätälöitäisiin oma malli aktiivisuuden seurantaan. Lisäksi vanhemmuuden kustannuksia tasataan siirtämällä vastuuta yksittäiseltä työnantajalta koko yhteiskunnan vastuulle.

Mahdollisuus uuteen alkuun
Haluamme, että rehellinen yrittäjä pääsee myös konkurssin jälkeen nopeasti uuteen alkuun. Esimerkiksi viranomaisprosesseja tulee uudistaa niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin pääsyä tai elinkeinoluvan saamista. Vanhan liiketoiminnan velat eivät saa estää uuden liiketoiminnan aloittamista. Erilaisia maksukyvyttömyystilanteita koskevia menettelyjä tulee kehittää edelleen yhä joustavammiksi

Jatketaan norminpurkua
Jatketaan norminpurkutyötä, lupaprosessien sujuvoittamista ja toteutetaan yhden luukun periaate elinkeinotoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alkutuotannon toimintaedellytysten edistämiseksi. Tempoilevaa lainsäädäntöä ja kansallista ylisääntelyä elinkeinotoiminnassa pitää välttää.

Lisätään rehtiä kilpailua
Poistetaan yritysten välisen kilpailun esteitä, avataan markkinoita ja helpotetaan markkinoille pääsyä. Vahvistetaan EU:n sisämarkkinoita ja edistetään uusien kauppasopimusten solmimista. Vahvistetaan kilpailuviranomaisten resursseja valvoa rehdin kilpailun toteutumista. Edellytetään julkisilta tilaajilta vastuuta hankintojen yhteydessä huolehtia myös markkinoiden toimivuudesta. Kuntaomisteiset yhtiöt eivät saa vääristää kilpailua markkinoilla.

Ettei yksikään hukkuisi

Perjantai 29.3.2019 klo 14:12

Viime päivien pedofiliauutisointi on järkyttänyt ihmisiä syvästi. Kyseessä ei ole katastrofi jossain kaukana, vaan kauheus lähellä, keskellä meitä. Resurssien vähentämisistä huolimatta poliisi on onneksi onnistunut selvittämään rikosvyyhtiä oikeustoimia varten.

Poliiseja tarvitaan lisää. Tarvitaan turvaamaan arkea ja sen ohella riittävästi resursseja erikoistumaan verkossa tapahtuvaan pahan leviämiseen sekä päihteiden kuin väkivallan ja näiden sairaiden ilmiöiden selvittämiseen ja kitkemiseen.

Uusia toimintatapoja tarvitaan. Kaikki lasten ja nuorten parissa työskentelevät tahot tarvitsevat tiivistyvää yhteistyötä ja salassapitosäännösten oikeaa tulkintaa lapsen hyvinvoinnin, ei työntekijäryhmien näkökulmasta. Nyt tarvitaan varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstön, neuvolan, perhetyön, sosiaalitoimen, lääkärivastaanottojen, harrastustoimijoiden, kauppojen, kaikkien lasten ja perheiden parissa toimivien yhteistyötä, uusia toimintatapoja ja valppautta näiden sairaiden ilmiöiden havaitsemiseksi. Tarvitaan rohkeutta nähdä, uskallusta puuttua ja keinoja edetä asian hoitamiseksi.

Kaikkein eniten tarvitsee tukea perhe, tavallinen perhe arjen jaksamiseen, omien lastensa ja kaverienkin lasten kasvattamiseen ja erityisesti lasten suojaamiseen somen vaaroilta. Lapsen hyvinvointi voi olla uhattuna kotona ja omassa huoneessakin, elleivät vanhemmat ole tietoisia lapsen tekemisistä. Vanhempien jaksaminen ja parisuhteen hyvinvointi pitävät perheen koossa ja auttavat jakamaan kasvatusvastuuta arjen puristuksessa.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ja vauraus on rakentunut kodin, uskonnon ja isänmaan kivijalan varaan. Nämä vanhanaikaisiksikin leimatut arvot ovat edelleen kuin kaurapuuro ja ruisleipä, jokapäiväiset ja kotimaiset voimanlähteet.

Oikea suvaitsevaisuus ei ole kaiken sallimista, se on kaiken väärän sietämättömyyttä, se on toisen ihmisen kunnioittamista, lähimmäisen rakastamista ja heikommista huolta pitämistä.

Lapsen turvallisuus on aikuisten käsissä

Torstai 28.3.2019 klo 7:15

YLE: Keskusrikospoliisi (KRP) epäilee viittä suomalaista laajassa lasten hyväksikäyttöön liittyvässä kokonaisuudessa. Poliisin epäilyksen mukaan Suomessa on tuotettu väkivaltaista lasten hyväksikäyttömateriaalia.

KRP:n rikosylikomisario Sari Sarani pitää tapausta moni tavoin poikkeuksellisena.

– Tässä yksittäisessä kokonaisuudessa takavarikoidun materiaalin määrä on ihan valtava. Poikkeuksellista on sekin, että tässä on pitkään yhdessä suunnitelmallisesti toiminut epäiltyjen joukko ja asianomistajat ovat olleet samat niin pitkään samoilla epäillyillä.

Sarani uskoo, että muualla maailmassa olevaa raakaa väkivaltaa sisältävää lapsen seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia on yhtä lailla täällä Suomessa, mutta se ei vain tule viranomaisten tietoon.

---

– Pahuus ei todellakaan ole maailmasta poistumassa, se saattaa ehkä olla jopa lisääntymässä, Sarani sanoo.

Tietoverkkojen kautta myös uhrin groomaaminen on helpompaa. Groomingilla tarkoitetaan tapahtumaketjua, jossa yleensä aikuinen valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämä tapahtuu usein esimerkiksi sosiaalisen median palveluissa.

– Groomaaminen alkaa heti, kun älylaite otetaan käyttöön. On tyypillistä, että jo 6–7-vuotiaille tulee näitä aikuisviihdemateriaali- tai CAM-materiaalipläjäyksiä.

Lasta pitää varoittaa jo hyvin varhain

Saranin mukaan tehokkain tapa ennaltaehkäistä tämän alan rikollisuutta olisi lisätä kaiken ikäisten ihmisten tietoisuutta asiasta. Ongelman olemassaolo ja digitaalisen maailman vaarat pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin.

---

Lisäksi ihmisille, jotka ovat seksuaalisesti kiinnostuneita lapsista, tulisi Saranin mukaan tarjota apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Sarani kehottaa vanhempia kertomaan asiasta omille lapsilleen jo hyvin varhain, jotta lapset osaisivat itse suojautua mahdollisimman nuorella iällä. Saranin mukaan lapselle pitää kertoa, millaisia riskejä verkossa on ja että maailmassa on tällaisia rikollisia, jotka saattavat koska tahansa ottaa yhteyttä kehen tahansa.

Vanhemmat, päivähoito ja varhaiskasvatus, koulu, sosiaalityö,terveydenhoito, harrastustoimijat - kaikkia tarvitaan, yhdenkään lapsen ei pidä joutua tällaisen kohteeksi!

Lisää https://yle.fi/uutiset/3-10709725

Tiet on saatava kuntoon!

Keskiviikko 27.3.2019 klo 8:11

Henkilövahinko-onnettomuuden hinta on noin 308 800 euroa ja omaisuusvahingoissa keskimäärin 2 200 euroa (Trafi 2016). Tutkimusten mukaan kuntien maksettavaksi kohdistuu noin 15- 20 % kustannuksista pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen menoina. Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan onnettomuudet maksoivat noin 62,5 milj. euroa, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on noin 12,5 milj. euroa. Pitempikestoisia kustannustietoja tulevien vuosien osalta esimerkiksi vammautumisen, eläkkeiden ja vastaavien kustannusten osalta ei ole.

ELY-keskuksien vastuulla on maanteiden, kävely- ja pyöräilyväylien kunnossapito ja parantaminen. Kaikki työt tilataan urakoitsijoilta ja pääurakoitsija vastaa työstä. Ennen vanhaan tiemestari vastasi alueestaan, nyt toimitaan enemmän hankintayksikkönä. Rahat on höylätty ja henkilöstö ohennettu olemattomiin.

Urakkatarjouksiin sisältyvät normaalin hankintakäytännön mukaan laatuvaatimukset, mutta laatua ei kyetä seuraamaan riittävästi.

Haasteellisissa keliolosuhteissa kustannussäästöjen pompottelu johtaa lähtöjen lykkääntymisiin, halvempaa on ottaa sakko kuin lisätä aurauskertoja esimerkiksi pitkittyvän lumisateen aikana. Onnettomuuksista aiheutuvat kulut kaatuvat toisten maksettaviksi.

Vanhusten asumispalveluiden tavoin tienpidon laadun seurantaan tarvitaan sama lääke, valvonnan lisääminen ja kovemmat sanktiot.  Tähän seurantaan tarvitaan kunnat, tien käyttäjät ja Liikenneturva. Jos laatu ei ole sitä, mistä on sovittu, ei pidä maksaa.

Hyvää huomista tehdään tänään

Keskiviikko 27.3.2019 klo 7:35

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta määrittelee raha ja talouden näkökulma. Kestävyysvajeen avulla kuvataan kasvavien julkisten palvelujen rahoituksen haastetta etenkin väestön ikääntyessä.

Tulevaisuudessakin kunnilla on vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tässä tehtävässä kolmas sektori järjestöineen ja seuroineen on julkisen korvaamaton kumppani. Järjestötoiminta ei pyri korvaamaan yhteiskunnan peruspalveluja, mutta vapaaehtoistyö ehtii sinne, mihin julkinen ei ehdi ja ylety. Vapaaehtoistoimijat luovat arjen hyvinvointia ja ovat viranomaista lähempänä ihmistä. Hyvässäkään taloudellisessa tilanteessa viranomaiset eivät voi vastata hyvinvoinnista ilman kansalaistoiminnan tukea. Liikunta-, harrastus- ja muu eri ikäisten toiminta lisää ihmisten osallisuutta, keskinäistä huolenpitoa ja toimivia ihmissuhteita.

Suomalaisten keskimääräinen hyvinvointi on kohentunut viimeisten vuosien aikana, mutta eri väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet, erityisesti mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys, päihteiden käyttö ja ihmisten välisten suhteiden rikkoutumiset. Näistä kärsii koko perhe ja useimmiten lapset aivan erityisesti.

Kaikkien elintapasairauksien aiheuttamien kustannusten hillitsemiseen tarvitaan asennemuutos ja kuntia kannustava valtionosuusjärjestelmäuudistus, jolla ohjattaisiin ongelmien ennaltaehkäisyyn. Seuraamusten hoitamisen sijasta pitäisi edistää terveitä elintapoja taloudellisin kannustein että palvelujärjestelmässä kauttaaltaan. Varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön, kuntoutus ja työelämään paluu maksaa itsensä takaisin.

Talouden ohella tarvitaan myös muita tulokulmia. Yhteinen elinympäristö haastaa meidät katsomaan sinne tulevaisuuteen, jota tällä hetkellä syntyvät lapset elävät. Siihen tarvitsemme moraalia ja sosiaalista yhteisvastuuta. Tämän Telluksen on riitettävä tulevillekin sukupolville.

Vihreä kulta, kirkko ja hiilinielu - metsästä on moneksi

Sunnuntai 24.3.2019 klo 8:38

Metsä on meille suomalaisille aina ollut tärkeä ja jopa pyhä, mutta metsien taloudellinen merkitys tullaan ymmärtämään täysin ehkä vasta lähivuosina. Biotalous ja uudet puupohjaiset innovaatiot kasvattavat merkitystään tulevaisuudessa. Suomella on osaamista ja metsäteollisuuden tuotteita maailmanmarkkinoille vietäväksi, mutta alan elinvoimaisuudesta ja koulutuksesta on huolehdittava erityisesti tulevina vuosina.

Metsäteollisuuden tuotteita tarvitaan yhä enemmän korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Nykyinen tutkimustieto puoltaa hakkuumäärien nostamista. Hyvä metsänhoito lisää metsien kasvua ja siten myös hiilensidontaa. Jos metsiä hoidetaan hyvin, talouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan intressit eivät ole ristiriidassa keskenään. Järeäksi kasvaneesta metsästä saadaan jalostettua pitkäaikaisesti hiiltä sitovia puuteollisuuden tuotteita.

Uusi metsälaki mahdollistaa entistä paremmin metsätalouden harjoittamisen metsänomistajan omien tavoitteiden mukaisesti. Säätelyn vähentäminen antaa mahdollisuuksia lisätä metsätalouden kannattavuutta, mutta myös riistanhoito- tai vaikkapa ympäristötavoitteinen metsänkasvatus on mahdollista virkistyskäytöstä puhumattakaan. Talousmetsissäkin tehdään hyvää työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Taloudellista toimeliaisuutta voidaan lisätä viisaan veropolitiikan avulla, jotta ostovoima saadaan kohdennettua talouskasvun energiaksi. Puumarkkinoiden tulisi kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään hyvin ylläpitämällä järkeviä kiertoaikoja.

Kankkulan kaivosta voisi nostaa ämpärikaupalla rahaa

Maanantai 18.3.2019 klo 5:37

Lastensuojelussa tilanteiden kriisiytyminen nostaa kustannukset pilviin ja aiheuttaa samalla perheen kannalta rankkoja ratkaisuja, jos laitossijoitukseen päädytään. Lapsen estynyt huostaanotto säästäisi yli 60 000 € vuodessa. Samalla rahalla voitaisiin palkata kaksi työntekijää auttamaan koko perhettä. Samoin vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi, tarjota kotipalvelua lähes 3000 tuntia ja käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa

Joka päivä 7-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Työiän kestävän syrjäytymisen hinta on 1,2 miljoonaa euroa. Kunnat maksavat vuosittain Kelalle miljoonia euroa pitkäaikaistyöttömiensä (nuorten ohella kaikkien) tukia. Kunnilla on velvollisuus maksaa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta puolet ja yli tuhat päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta 70 prosenttia. Kuntouttava työtoiminta säästäisi näitä kunnan raipparahoja. Raipparahakustannukset olivat vuonna 2018 Kauhavalla 485 762 €, Lapualla 415 321 € ja Seinäjoella 3 726 304 €, vaikka työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan työvoimasta oli 7,9 %, luku on Manner-Suomen toiseksi alhaisin. 

Nämä kaikki ovat kuluja, joihin voidaan vaikuttaa kunnan perustoimintojen avulla. Suurin kustannusvaikuttavuus saadaan varhaisen puuttumisen avulla perhetyön, koulujen ja oppilashuollon, etsivän työn, vastaanottotoiminnan, mielenterveyspalvelujen, sosiaalityön ja työterveyshuollon kautta. Miten meillä on rahaa maksaa myöhän ja paljon ongelmien hoidosta, mutta ei vähemmän ja aiemmin perustason toiminnoista?

MLLn vaalipaneelin muurahainen haluaa eduskuntaan

Torstai 14.3.2019 klo 11:00

Paikalliset eduskuntavaaliehdokkaat tapasivat lapsiperheitä Seinäjoen MLLn vaalipaneelissa. Tuloksena oli hieman erilainen vaalipaneeli.Piippolan vaari pärähtää soimaan kesken vaalipaneelin, mutta se ei hetkauta ketään.

Minä halusin olla muurahainen, yhdessä toisten kanssa puurtaja, pieni ja yksin olematon, mutta yhdessä toisten kanssa komea keon rakentaja. Muurahaisten työteliäisyys, yhteistyökyky ja järjestelmällisyys antaa hyvän esimerkin valtiokeon rakentamiseen. Lisää 13.3 Eparissa: https://www.epari.fi/uutiset/online-uutiset/aasi-ja-laiskiainen-haluavat-eduskuntaan-lapsiperheiden-vaalipaneelissa-huomion-veivat-prinsessa-ja-piippolan-vaari-1.2901361

Tuore Lapsistrategia 2040 haastaa meidät lapsimyönteisen Suomen tekemiseen

Lapsistrategiaa pohjustavassa työssä on syntynyt yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Vision saavuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunta.

Tavoitteena on:

• Jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia.
• Lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä.
• Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy.
• Lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee.
• Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku.
• Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään.
• Lapsiperheiden köyhyys vähenee.

https://stm.fi/lapsistrategia

Mannerheimin päiväkäsky talvisodan päätyttyä

Keskiviikko 13.3.2019 klo 11:46

"...Meillä on ylpeä tietoisuus siitä, että meillä on historiallinen tehtävä, jonka me edelleen täytämme: länsimaisen sivistyksen suojaaminen, joka vuosisatoja on ollut meidän perintömme, mutta me tiedämme myös, että olemme viimeistä penniä myöten maksaneet velan, mikä meillä siitä länteen on ollut."

Mannerheim

Tätä Mannerheimin päiväkäskyn mainitsemaa länsimaista sivistystä saamme suojata tänäänkin tulevia sukupolvia varten kiitollisina menneiden sukupolvien uhrauksista. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että Himmetä ei muistot saa.

Päiväkäsky kokonaisuudessaan täällä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/11/mannerheimin-paivakasky-talvisodan-paatyttya

Velkaantuminen varjostaa nuorten ohella myös eläkkeelle jääviä

Tiistai 12.3.2019 klo 22:57

Velkaantumisen riskiryhmiä ovat nuoret ja pian eläkkeelle siirtyvät.  Suomessa on yli 382 000 maksuhäiriöistä, joilla on keskimäärin 15 maksuhäiriötä. Ulosotossa oli 31.12.2018 n 200 000 henkilöä.

Suomalaistutkijat ovat selvittäneet lasten ja nuorten velkaongelmia ja talousosaamista Nuoret ja velka sekä Taloudellinen lukutaito -tutkimushankkeissa. Nuori ajautuu ulosottoon useimmiten maksamattomien moposakkojen ja joukkoliikenteen tarkastusmaksujen, pikavippien, kulutus- ja kertaluottojen vuoksi. Lisäksi riippuvuudet, parisuhdeongelmat ja yleinen elämänhallinnan vajavaisuus ajavat maksuhäiriöihin.  Ulkomaisilla netissä toimivilla luotonantajilla on aggressiivisia lainatarjouksia, joihin on helppo tarttua.

Nuorten ohella talousongelmiin ja jopa velkakierteeseen joutuvien eläkeläisten määrä on kasvanut Suomessa jyrkästi. Usein ihmiset heräävät tiukkaan taloudelliseen tilanteeseensa vasta siirtyessään eläkkeelle. Takuusäätiö on käynnistänyt yhdessä Marttaliiton kanssa Rahat Riittää -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on työelämästä eläkkeelle siirtymässä olevien henkilöiden velkaantumisen ennaltaehkäisy. Valmistautuminen pitäisi kuitenkin aloittaa viimeistään kymmenen vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä.

Velkojilla on oikeus saataviinsa, vaikka lainanottaja kuolisi. Pankilla on oikeus vaatia kuolinpesää maksamaan velat, vaikka siihen menisi koko vainajan omaisuus. Jos maksettavaa senkin jälkeen jää, loppuvelka jää pankin vahingoksi. Henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista voi joutua, jos jättää perunkirjoituksen toimittamatta kolmen kuukauden määräajassa.

Positiivinen luottorekisteri auttaisi. Suomessa on käytössä niin kutsuttu negatiivinen luottorekisteri. Se tarkoittaa, että luotonmyöntäjä saa luottorekisteristä hakiessaan tietoonsa ainoastaan kuluttajaa koskevaa maksuhäiriötietoa. Positiivinen luottorekisteri taas toisi esiin kuluttajasta muutakin tietoa kuin velkaantumisen. Rekisteriin kirjataan velkojen lisäksi kuluttajan tulot ja maksukäyttäytyminen. Positiivinen luottotieto antaisi rahoitusyhtiölle tai pankille luotettavan ja ajankohtaisen kuvan kyseessä olevan henkilön maksukyvystä ja -halusta. Sekä finanssiala että Finanssivalvonta puoltavat nykyisellään positiivisen luottorekisterin perustamista

Sote kaatui, mutta entistä määrätietoisemmin on toimittava hyvinvoinnin edistämiseksi

Lauantai 9.3.2019 klo 23:07

Sote kaatui, mutta uudistamisen tarve jäi. Alun perin soteuudistuksen tavoitteina oli vahvistaa perustasoa ja turvata ihmisten arjen sujuvuus ja turvallisuus. Pyrkimys oli tiivistää perustasolla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja sen lisäksi tehdä saumaton perustason ja erikoissairaanhoidon toimintakokonaisuus.

Nämä ovat tavoitteita, joiden puolesta työtä on edelleen ja juuri nyt tehtävä lujasti. Ihmisten on saatava tarvitsemansa ja samantasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta – ja edelleen on luotettava siihen, että sairastunut pääsee lääkäriin ja lapsiperhe, vanhus tai vammainen saa riittävän tuen.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö tiedottivat perjantaina, että seuraavaksi alkaa työ sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatioiden alas ajamiseksi. Organisaatiot on ajettava alas syyskuun loppuun mennessä.

Valmisteluorganisaatioissa on kaikkiaan ollut noin tuhat työntekijää. Heistä maakuntatasolla on ollut noin 700- 800 ihmistä ja loput ministeriön valmisteluorganisaatiossa. Alueilla on valmistelutyötä tehty oikeaan suuntaan ja tätä työtä on nyt jatkettava.

Huhtikuun vaalit linjaavat jatkon ja meidän on huolehdittava siitä, että soteuudistus etenee oikeaan suuntaan kansalaisten, kuntien ja koko Suomen hyväksi.

Syö ja kävele hyvinvointia, työtä ja talouden hallintaa

Lauantai 2.3.2019 klo 13:34

Puoli kiloa kasviksia päivässä tekee ihmeitä: vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, tiettyihin syöpiin ja suolistosairauksiin. Puoli kiloa päivässä voi koota - ja mieluimmin kotimaisittain - vaikkapa kolmesta porkkanasta, kaalilohkosta, tomaatista, palasta kurkkua ja muutamasta lusikallisesta marjoja.

Ruoka ei lisää vain syöjän omaa hyvinvointia, syömällä voi vahvistaa koko Suomen maataloutta. Kotimainen ruoka työllistää yhteensä 340 000 henkeä, 13 prosenttia koko maan työllisistä. Ruokaketju luo hyvinvointia. Kansantalouden investoinneista runsas viisi prosenttia tapahtuu ruoka-alalla ja verokertymä kattaa 10 prosenttia verotuloista. Oman ruokamaakunnan antimien syöminen on lisäksi ekoteko, lähiruoka kun tulee läheltä.

Liikunta on toinen hyvinvointiteko. Sopiva liikunta vähintään kolme kertaa viikossa saa aikaan yllättävän monia terveysvaikutuksia: alentaa verenpainetta, vahvistaa luita ja lihaksia, vähentää ummetusta, virkistää mielialaa, helpottaa masennusta, auttaa painonhallinnassa ja sen myötä diabeteksen hoidossa.

Diabeteksen hoitokustannukset olivat vuonna 2015 lähes 3 miljardia euroa. Ylipainon ja liikalihavuuden kustannukset ovat maailmanlaajuisesti yhtä suuret kuin tupakoinnin ja suuremmat kuin alkoholismin tai ilmastonmuutoksen. Kansallisen FinSote 2017–2018 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on painoindeksin mukaan ylipainoisia, lihavia on reilut 20 prosenttia ja lapsilla suunta on samanmoinen.

Liikkumattomuus on ylipainoakin vakavampi ongelma ja kustannustekijä. UKK-instituutin arvion mukaan liikkumattomuuden vuosikustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat jopa 3,2–7,5 miljardia euroa, jos mukaan lasketaan terveydenhuollon, koti- ja laitoshoidon kustannukset, verotulojen menetys, työttömyysturvaetuudet sekä syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset. Näilläkin rahoilla voitaisiin tehdä monenlaista hyvää.

Mieluiten siis porkkanaa mutta kepin sijaan kävelyä!

HYVINVOINTI VAALIEN KÄRKITEEMAKSI

Torstai 28.2.2019 klo 19:22

EHYT on huolissaan eriarvoisuuden kasvamisesta. Suomessa elintaso ja elintavat ovat kehittyneet myönteisesti, mutta hyvä kehitys ei kosketa kaikkia. EHYT aikoo viestiä vaaleissa, että hyvinvointi kuuluu kaikille.

”Eriarvoisuus ja päihdeongelmat näkyvät sekä nuorten että aikuisten syrjäytymisessä, yksinäisyydessä, köyhyydessä ja muussa huono-osaisuudessa. Liian usein päihteet kärjistävät jo ennestään heikossa asemassa olevien elämäntilanteita”, sanoo EHYTin kehittämispäällikkö Nina Karlsson.

Eriarvoisuutta voi tehokkaasti vähentää ehkäisevällä työllä. Päihdehaittoja pitää ehkäistä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti kaikissa ikäryhmissä.

”Avainasemassa ovat resurssit. Kun käytettävissä on riittävät resurssit sekä luotettavaa tutkimustietoa, niin päihdehaittoja pystytään ehkäisemään tehokkaasti”, sanoo Karlsson.

Suomessa ehkäisevän päihdetyön keskeinen haaste on alueellinen vaihtelevuus, joka näkyy pysyvien rakenteiden heikkoutena ja aliresursointina. Ehkäisevälle työlle tulisi varmistaa riittävät resurssit, jotta toiminta olisi tehokasta. Kunnalliset opetus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuurisektorit pitää saada mukaan ehkäisevään työhön yhdessä järjestöjen kanssa.

”Kun tavoitteena on koko kansan hyvinvoinnin tukeminen ja eriarvoistumisen torjuminen, eivät kertaluontoiset hyvinvointia edistävät ja päihdehaittoja torjuvat panostukset riitä. Myönteinen kehitys edellyttää riittävästi resursoitua ja määrätietoista työtä kaikilla ihmisten hyvinvointiin vaikuttavilla alueilla”, Karlsson toteaa.

Lue lisää Ehyt ryn sivuilta  http://www.ehyt.fi/fi/eduskuntavaaliehdokkaat?tid_1=885

Valtiovarainministeri Petteri Orpo sai pipon Lapuan Korva-kahvilassa

Tiistai 26.2.2019 klo 20:24

Lyhentämättömät vastaukseni Lapuan Sanomien kysymyksiin:

Pystyykö markkinatalous oikeasti huolehtimaan yhteiskunnan heikompiosaisista, lapsista, vanhuksista, kehitysvammaisista, kun yritysten ainoa tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa näköjään keinolla millä hyvänsä?

Yhteiskunta toimii jatkossakin sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelutuotannon kokonaisuutena. Kummassakin on paremmin ja huonommin toimivia. Perusturvajohtajan tehtäviä hoitaessani osa palveluista oli yksityisten tuottamia. Pienten ja paikallisten yritysten toiminnassa korostui yhteistyö ja halu tehdä työ niin että asukkaat ja kunta ostajana ovat tyytyväisiä. Isojen kansainvälisten yritysten bisnesosaaminen on hiottu huippuunsa ja tuloksen teko kiilaa helposti tavoitteissa ensimmäiseksi. Ongelmana on myös rahan valuminen ulos maasta.

Valvonta on haasteellista ja tarvitsee resurssinsa. Toimin jonkun aikaa Vaasassa lääninhallituksen terveydenhuollon tarkastajana ja työhön kuuluivat yksityisen terveydenhuollon luvat sekä valvonta. Erityisesti valvonta-asioissa monipuolinen työkokemus oli edellytys. Laaja kokonaisuus on hallittava, jotta ymmärtää mitä kaikkea pitää valvoa ja oikein maasjalakaasin paikan päälle menemällä, toimistosta käsin asiat näyttävät useimmiten todellisuutta paremmilta.

Miten kokoomus mielestäsi tyylitellyt vanhustenhoitoskandaalissä? Petteri Orpohan otti tämän vuoksi syyt niskoilleen siitä, että kokoomuksen kannatus on alamäessä.

Puoluejohto saa ottaa ja joutuu ottamaan vastaan sekä ruusut että risut, se on oikeata vastuunkantoa.

Yleinen keskustelu pyöri pelkän hoitotyön mitoituksen (0.7 hoitajaa/ vanhus) ympärillä eikä puolueen viestintä kyllä osunut aivan nappiin. Mutta siinä Orpo on aivan oikeassa, että vanhus- ja vammaishuollossa resursointi on paljon yhtä lukua laajempi asia: henkilöstön rakenne, lähi- ja sairaanhoitajien määrä, lääkejakelun, siivouksen ja ruokahuollon järjestäminen sekä asukkaiden hoidon tarve ja vaihtelu mitattuna esimerkiksi RAI-järjestelmän avulla vaikuttavat hoidon kokonaisuuteen.

 Erityisen ongelmallista mitoituskeskustelussa on, että siinä unohtuvat täysin kotona asuvat vanhukset ja vammaiset, he ovat joka kunnassa suurin asiakasryhmä. Kotihoidon asiakkaat asuvat eri puolilla kuntaa, asiakkaita tulee lisää ja poistuu ja tarpeet vaihtelevat esimerkiksi hoitojen tai saattohoidon myötä. Kotihoitoa on liki mahdoton mitoituksella määritellä, koska hoidon lisäksi välimatkat syövät työntekijöiden aikaa: Lapualla olen kulkenut kotikäynneillä asiakkaiden luona ympäri kaupunkia Hellanmaassa, Kauhajärvellä tai Tiistenjoella kymmenien kilometrien päässä, aikoinani Helsingin Kalliossa tavoitin asiakkaat vain parin korttelin alueella kävellen.

Lapualla on sote-asiat hyvin, kuten totesit. Korjaako siis sote toteutuessaan sellaista mikä ei ole rikki?

Sotessa on korjaamista edelleen siinä mikä ei toimi riittävästi eli perustason vahvistamisessa, asiakaskeskeisen yhteistyön lisäämisessä sekä erikoissairaanhoidon ja perustason yhteistyön tiivistämisessä. Myös Lapualla erityisesti kotihoito, perhetyö, omaishoito ja mielenterveyspalvelut ovat vahvistamisen tarpeessa.

Kokemusteni perusteella tiedän perustason vahvistamisen tehostavan toimintaa ja samalla hillitsevän erikoissairaanhoidon kuluja. Perusturva muodostaa useimmissa kunnissa yli puolet kunnan budjetista. Työssäni Kuortaneella vastasin noin 12 miljoonan ja Laihialla 22 miljoonan vuosibudjetista ja esittelijänä valmistelin ehdotukset toimielinten päätettäviksi. Työkunnissani omaishoidon budjetit kaksinkertaistettiin, Kuortaneelle rakentui kehitysvammaisten Linnunlaulu ja Laihialla kotipalvelun ja perhetyön työntekijälisäykset mukaan lukien kahden lähihoitajan yöpartio on pysyvästi kääntänyt erikoissairaanhoidon kulut laskuun (2013 11, 89 miljoonaa euroa ja 2018 10, 22 miljoonaa) huolimatta asukasluvun kasvusta.

Mielenterveys-, perhe- ja sosiaalityön palveluiden pitäisi olla joka lapsen ja nuoren saatavilla ilman viiveitä ja kaikissa palveluissa perheen kuuluisi olla osa hoidon kokonaisuutta. Henkilöstö on toiminnan suurin voimavara mutta myös kuluerä, sen vuoksi johtamisosaamisen, koulutuksen, työnohjauksen ja urakehityksen työkaluja pitäisi olla käytettävissä.

Olet varmasti valtatie 19:n nelikaistaistamisen kannalla, mutta entä alempi tieverkko, jossa korjausvelka aina vain kasvaa?

Ajelen päivittäin työmatkoja yli 120 kilometriä ja voin täysin yhtyä Etelä-Pohjanmaan liiton hallitusohjelmatavoitteisiin 2019- 2023. Sekä raide- että tieverkon kunto - myös alemman tieverkon osalta - on koko maakunnan asukkaiden ja yritysten elinehto. Tässä tarvitaan yhteistä ponnistusta ja juurikin kansanedustajia tekemään työtä oman kunnan ja alueen hyväksi. Ilman kuntien ”omia” edustajia ei edunvalvonta toteudu.

Pitääkö meidän hoitaa ilmastonmuutoksessa vain oma osuutemme kuten perussuomalaiset kampanjoivat?

Ilmasto on maapallon yhteinen eikä tottele valtioiden rajoja, joten Suomen on toimittava EU:ssa, YK:ssa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Kotimaassa on panostettava puolueiden ilmastolinjausten mukaisesti energiateknologian ja ravinnontuotannon sekä kiertotalouden kehittämiseen. Suomen ei kuitenkaan kannata kiristää päästötavoitteitaan niin tiukalle, että eläminen Kehä 3:n ulkopuolella vaikeutuu ja tuotanto karkaa saastuttavampiin maihin. Uudistuksia on tehtävä vähitellen, näillä leveysasteilla jo autokin on välttämättömyys, ei ylellisyystarvike.

Kantasi maahanmuuttoon ja siihen, miten Suomi nyt asian hoitanut.

Maahanmuutto on valtioiden yhdessä ratkottava asia. EU:n turvapaikanhakuprosessi pitäisi hoitaa ensisijaisesti EU:n rajojen ulkopuolella, näin epäinhimilliset ja rikolliset ihmissalakuljettajien markkinat saataisiin näivetettyä.

Suomalainen malli on jäykkä eikä ole kyennyt reagoimaan tilanteiden mukaan. Hakemustulva on ruuhkauttanut järjestelmän, jota ei alun perin ole tarkoitettu vastaamaan massamuotoiseen maahan pyrkimiseen. Suomi voi ottaa vain sen verran maahanmuuttajia kuin täällä tosiasiallisesti kyetään kotouttamaan ja mieluummin perheitä, naisia ja lapsia. Rikollisten karkottamisen pitäisi olla nykyistä nopeampaa ja sujuvaa. Turvallisuudesta ei saa tinkiä.

Työperäisen maahanmuuton on pohjauduttava tarpeeseen. Työ ja kielitaito ovat paras väylä sopeutumiseen ja sosiaaliturvan pitäisikin olla vastikkeellista motivaation lisäämiseksi. Olen tehnyt kahden kunnan kotouttamisohjelmat ja hyvä kotoutuminen edellyttää ennen muuta aitoa halua toimia sen maan hyväksi, johon on muuttanut.

 Lue lisää Lapuan Sanomat:  https://www.lapuansanomat.fi/uutiset/hoitajamitoitus-ei-yksin-ratkaise-6.1.48712.df9f109ed3

Arvojen kestävyysvajeen korjaamiseen

Maanantai 18.2.2019 klo 21:40

Yleinen keskustelu on ohjautumassa vaalien alla aivan oikeisiin kipupisteisiin. Mikä on heikomman arvo? Onko lapsi, vanhus ja vammainen tuotantoyksikön kappaletavara vai arvokas yksilö? Millaista huomista me olemme rakentamassa? Vahvistammeko maan taloutta vai monikansallisia yrityksiä, miten kuromme kestävyysvajetta ja samalla jo syntynyttä arvovajetta?

Kyse on rahasta. Lasten, vammaisten ja vanhusten hoito on työvoimavaltaista ja henkilöstökulut ovat kuluista suurimmat ja pysyvimmät.  Järjestämistapa vaihtelee ja hyviä toimijoita on sekä julkisissa että yksityisissä, mutta suurin maksaja on aina julkinen eikä rahan pidä yhteisen hyvinvointimme vuoksi valua ulos maasta.

Kyse on osaamisesta, henkilöstön ja johtamisosaamisesta. Osaaminen ja mahdollisuudet eivät kasva hartioiden suurentuessa, muuten Helsingin pitäisi olla kunnista paras ja tehokkain, samoin suurimpien hoivayritysten. Hoitoalalle aikovien soveltuvuustestaus tuo osaltaan ratkaisua osaamiseen, mutta erityisesti johtamisosaamisessa eettisyyden ja ihmisarvon kunnioituksen pitää kiilata pysyvästi bisnesosaamisen ohi. Hyvä johtaminen sisältää hoitotyön resursointiosaamisen ohella omavalvonnan ja sen onnistumisen - henkilöstö osaa, ehtii ja uskaltaa kehittää omaa työtään ja asiakas, potilas, on hoidon keskipiste eikä kuluerä.

Kyse on päätöksenteosta ja priorisoinnista. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on itseisarvo. Sen säilyttäminen edellyttää vanhusten, lasten ja vammaisten inhimillistä hoitoa - se taas vaatii osaavaa ja vastuullista päätöksentekoa ja löysien lupausten sijaan rahaa.

Hyvän hoidon, työelämän kehittämisen, paremman perhepolitiikan ja sen myötä syntyvyyden lisäämisen avulla huoltosuhdetta kyetään korjaamaan jo reilun kymmenen vuoden aikana, sillä kaikki yli 15-vuotiaat parantavat huoltosuhdetta, vaikkakaan eivät aikoihin ole työvoimaa. Työvoimapulaa ja kestävyysvajetta korjaamaan tarvitaan maahan muuttavia siinä määrin, kuinka resurssit näiden priorisointien jälkeen antavat myöten.

Nyt tarvitaan ehdokkaan arvolupaus hyvän hoidon takuusta - vain oikeudenmukaiseen ja inhimilliseen päättäjään voi suomalainen luottaa.

Hyvää Ystävänpäivää!

Torstai 14.2.2019 klo 9:01

Miksi minä olen minä enkä kukaan muu

Ja sinä olet sinä etkä kukaan muu?

Ihmeellistä olla ihmisinä sinä ja minä

ja ystävinä

minä sinulle sinä.

Kirsi Kunnas

Asumisyksiköiden hoitomitoitus ei ratkaise kaikkea

Maanantai 11.2.2019 klo 21:52

Julkinen keskustelu vanhusten ympärivuorokautisen asumisen hoitomitoituksesta käy kiivaana ja syystä. Kuitenkin ikääntyneiden - ja yhtälailla vammaisten - hoidon kokonaisuus on paljon ympärivuorokautista hoitoa laajempi. Valtaosa asuu omassa kodissaan palveluiden turvin ja näiden palveluiden laajuus ja saatavuus vaihtelevat riippuen asuinkunnasta.

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käsittävä kotihoito, yksityiset toimijat ja eri järjestöt tuovat avun kotiin ja usein myös osana omaishoitoa. Kotihoidossa ei ole asiakasmääriin pohjautuvaa mitoitusta. Kotihoidon asiakkaina on vanhuksia, vammaisia, tilapäisemmin hoitoa vaativia työikäisiä ja lapsia, saattohoitopotilaita. Asiakasmäärät vaihtelevat, samoin hoitoisuus. Palveluiden saatavuus ja laajuus vaihtelevat suuresti eri kunnissa, esimerkiksi työkunnassani Laihialla apua saa kotiin ympäri vuorokauden. Asiakkaat asuvat ympäri pitäjää ja kotikäynnit tehdään sovittuun aikaan myös lumimyräkän aikana eikä vain sään salliessa. Kotikaupungissani Lapualla hoitajan työpäivään sisältyvä ajomatka voi olla sata kilometriä, työntekijällä on oltava oma auto liikkumista varten.

Mikäli vointi ja asumisolosuhteet sallivat, kotiin annettava apu on ensisijainen ja useimpien asiakkaiden oma toive, ellei esimerkiksi muistisairaus aiheuta kotona selviytymiselle estettä. Hoidon tarve ja sen myötä erilaiset palveluasumisratkaisut arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa. Näin toimitaan, jos henkilöstöresurssi, -osaaminen ja työ on mitoitettu ja organisoitu oikein.

Hoitomuodosta riippumatta henkilöstön osaaminen, määrä ja johtamisosaaminen ovat hoidon edellytykset.  Yhtä hyvin asumisyksikössä kuin kotona asuvien hyvä hoito, arjen sujuminen ja inhimillinen kohtelu (myös henkilöstön), on turvattava. Se ei onnistu, ellei hoitomitoituksia tarkasteltaessa katsota ikääntyneiden ja vammaisten hoidon kokonaisuutta osaratkaisujen sijaan.

Isän mielestä mä oon paska

Lauantai 2.2.2019 klo 20:16

ja niin mä oonkin. Näin totesi vastaanotolla yläkoululainen, kun kouluterveydenhoitajana kyselin syytä levottomuuteen. Kotona oli monenlaista ongelmaa ja aikuisten riitoja, rahahuolet ja päihteet pimensivät jo pahoin pojan elämää. Huolenmutkia saatiin oikaistua ja nyt parinkymmenen vuoden jälkeen nuorelle perheenisälle kuuluu hyvää, työtä ja tavallista arjen elämää.

Nuoren voi olla vaikeaa löytää paikkaansa omien ongelmiensa, vanhempien jaksamisen tai parisuhteiden muutoksissa, erityisesti kodin ongelmat kertautuvat ja kasvavat nopeasti kovaa korkoa nuoren elämässä. Syrjäytyminen näkyy yhteiskunnan kustannuksina, yksilötasolla elämän haaksirikkoina, nuoren itsensä ja läheisten inhimillisenä hätänä. Joka päivä 7-8 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle ja Educa-messujen paneelissa Pekka Haavisto laski 60 000 kadoksissa olevan nuoren aiheuttavan 60 miljardin kulut.

Nuoren elämän turvaajiksi tarvitaan koulun turvallista arkea ja opetuksen voimavarojen ohella oppilashuollon osaajia, terveydenhoitajaa, psykologia, oppilaanohjaajaa, kuraattoria, etsivää nuorisotyötä.  Vapaa-aikaan ja harrastuksiin nuori tarvitsee turvallisia aikuisia ja paikkoja, joissa jokainen tulee nähdyksi ja joissa osataan auttaa.

Yläkoulun jälkeen voi pudota tyhjän päälle. Uusimpana mahdollisuutena on aloittanut kaikille alle 30-vuotiaille tarkoitettu  toimintamuoto, Ohjaamo.  Etelä-Pohjanmaalla Ohjaamoja on kuusi, Pohjanmaalla yksi. Apua saa paikan päällä tai somen välityksellä ja perheenkin umpisolmujen purku voi lähteä avautumaan ammattilaisten avulla. Malli on saatava laajentumaan koko maahan. Meillä ei ole varaa hukata yhtään nuorta, nuoren huomista on tehtävä tänään.