Kaikkea hyvää tulevaan vuoteen!

Perjantai 31.12.2021 klo 19:09

Kuin vierii virta,
aavikolla tuuli puhaltaa,
niin päivistäni tänään
taas päivä katoaa.
Mutt' milloinkaan en murehtinut
ole päivää kahta:
en päivää, joka jäi jo taa
en päivää tulevaa. 
~ Omar Khaijam ~

Tässä on vielä paljon oppimista, mutta

Kaikkea hyvää tulevaan vuoteen 2022!

Kommentoi kirjoitusta.

Vastauksiani Lapuan Sanomien aluevaltuustoehdokkaille lähettämiin kysymyksiin

Keskiviikko 29.12.2021 klo 20:41

1. Minkälaisen aseman Lapua mielestäsi ansaitsee ja tarvitsee hyvinvointialueen palvelujen kokonaisuudessa
Vastaus: Lapua on elinvoimainen ja hyvien palvelujen kaupunki keskellä Etelä-Pohjanmaata. Lapuan asema säilyy tulevaisuudessakin vahvana.

2. Sote-alalla on huolta henkilöstön riittävyydestä. Miten vastaat tähän huoleen?
Vastaus: Riittävä resursointi, työhyvinvointi, palkkatason tarkistaminen koulutusta vastaavaksi, hyvä johtaminen ja työhyvinvointi ovat asioita, joita kaikkia tarvitaan henkilöstön jaksamisen ja riittävyyden takaamiseksi. Näitä asioita tulevan aluevaltuuston on hoidettava sotehenkilöstön lisäksi myös pelastustoimen osalta.

3. Mitä pidät vahvuuksinasi hyvinvointialueen päättäjänä?
Vastaus: Sotealan koulutus, pitkä ja monipuolinen työkokemus sekä rivityöntekijänä, esimiehenä että kunnan kaikista sotepalveluista vastaavana perusturvajohtajana ovat vahvuuksiani, lisäksi työkokemus toiminnan valvonnasta terveydenhuollon tarkastajana, vastuualueena myös yksityinen terveydenhuolto. Pitkä kokemus kunta- ja maakuntapäättäjänä antaa myös osaamista kunnan ja maakunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan.
Päivätyössäni olen osallistunut tiiviisti 1.1.2022 aloittavan Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän valmisteluun, joten tiedän mitä on tulossa.

4. Tarvitseeko Lapua hyvinvointialueen päätöksissä enemmän yhteistyötä kuin oman köyden vetämistä?
Vastaus: Lapuan oman ja koko alueen hyvän tulevaisuuden takia tarvitaan yhteistyötä sekä koko alueen kesken  että laajasti Lapuan eri toimijoiden kanssa sote- ja pelastuspalveluiden ylläpitämiseen että kehittämiseen.

5. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kaikkien alueiden rahoitus putoaa nykyisestä. Samalla palveluntarve vain lisääntyy väestön ikääntyessä. Mistä siis leikataan: keskistetäänkö vai huononnetaanko niitä juustohöylällä koko maakunnassa?
Vastaus: Ei kummastakaan vaan painopistettä on muutettava varhaisempaan tukeen. Oman työkokemukseni myötä tiedän, että esimerkiksi perhetyön, omaishoidon ja kotihoidon riittävän resursoinnin avulla voidaan sekä hallita kustannuksia ja säästää erikoissairaanhoidon kuluissa että samalla parantaa lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten hyvinvointia. Näiden asiakasryhmien palvelut aiheuttavat valtaisan osan sotekustannuksista.

6. Kuitenkin sotessa tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman lähellä ihmisiä. Tarkoittaako tämä, että maakunnan keskuskaupungissa on kaikki lähipalvelut ja pienimmissä kunnissa digipalvelut, esimerkiksi lääkäripalvelut sähköisesti, entä mielenterveyspalvelut?
Vastaus: Paljon tarvittavia peruspalveluita on oltava tarjolla lähipalveluina tai kotiin tuotavina palveluina. Uudistuksen periaatteena on yhdenvertaisuus, joten kaupunkikoon perusteella palveluita ei voi järjestää. Uusia toimintatapoja voidaan hyödyntää, esimerkiksi kotikäynnillä hoitaja voi ottaa etäyhteydellä lääkärin arvioimaan tilannetta tai puheterapiakäynti voidaan hoitaa etänä.
Mielenterveyspalveluita tarvitaan nykyistä enemmän ja nopeammin sekä lähi- että etäpalveluina tilanteen mukaan.

7. Lienee fakta, että Lapualta katoaa sote-palveluja. Mistä olet valmis tekemään myönnytyksiä – mitkä ovat sinulle kynnyskysymyksiä yhteistyössä?
Vastaus: Myönnytysten sijaan tarvitaan resursseja varhaisempaan tarpeeseen, niiden avulla voidaan tuottaa enemmän hyvinvointia kustannuksia samalla halliten. Useiden analyysien perusteella on todettu, että Lapuan palvelurakenne on raskas, joten samalla rahalla enemmän tukea tarvitseville myös kotiin ja iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, parempaa omaishoidon tukea, enemmän lapsiperheiden perhetyötä, nepsyä ja terapiaa. Ongelmien hoito maksaa, varhainen tuki tuottaa enemmän hyötyä vähemmillä kustannuksilla.

8. Onko Lapualla jatkossakin paloasema?
Vastaus: On. Pelastuslaki linjaa ja ohjeistaa kuntien ja alueiden pelastustoiminnan tarvetta vastaavaksi.

9. Yksityisten palvelujen rooli ja merkitys sotessa
Vastaus: Yksityinen palvelutuotanto on tarpeen hyvän palvelukokonaisuuden järjestämiseksi. Ison alueen hankinnoissa ja kilpailutuksissa on kuitenkin oltava osaamista ja hankintakriteereissä on osattava huomioida oman alueen tuottajien palvelut.

10. Sosiaalipalvelujen kohtalo uudistuksessa. Niistä on puhuttu julkisuudessa huomattavasti vähemmän kuin terveyspalveluista. Mitä niissä korostat?
Vastaus: Korostan moniammatillista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja kuten esimerkiksi perhekeskus ja ikäkeskus. Sosiaalipalveluissa ei ole ollut samanlaista rakennetta kuin terveydenhuollossa (perusterveydenhuolto,
erikoissairaanhoito, erva-alue), joten moni asia muotoutuu uudeksi. Uusi hyvinvointialue edellyttää tasalaatuisia toimintatapoja ja verkostoitumista sekä alueen että kuntien muiden toimijoiden kesken erityisesti työllisyyden hoidon siirtyessä kuntien vastuulle parin vuoden kuluttua.

11. Muuta kommentoitavaa
Vastaus: Uudistus edellyttää sote- ja pelastuspalveluiden sisällön hallintaa, alueen ja kuntien tuntemusta, talousosaamista sekä priorisointien vaikutusten ymmärtämistä. Henkilöstölle ja valmistelijoille uudistus on valtaisa ja työteliäs prosessi ja alueen asukkaille melkoinen muutos. Päättäjiksi tarvitaan motivoituneita, mielellään monenlaista kokemusta omaavia ihmisiä. Työpaikkani sijaitsee Pohjanmaalla ja koko maakunta siirtyy viikon kuluttua  etuajassa soteen eli koko maakunnan kokoiseen hyvinvointikuntayhtymään. Työni puolesta olen ollut useissa valmistelutyöryhmissä mukana ja tuota kokemusta olen valmis oman alueeni hyväksi hyödyntämään.







Kommentoi kirjoitusta.

HYVÄÄ JOULUA!

Perjantai 24.12.2021 klo 8:24

 

Joululegenda kiiltomadosta

Kaks kyyhkyläistä päällä kurkihirren
suloisen lauloi Lapsen univirren

Ja härkä, aasi hengityksellään
sulattelivat lapsen yltä jään.

Luo pienokaisen ihanan ja kalliin
ne jouluyönä polvistuivat talliin.
Vaan suojan peränurkkaan pimeään,
jäi pieni lehtimato miettimään.

Hän näki toisten palvelevan lasta,
hän miten kumartaisi kuningasta

Ja kun ei muuta löytänyt
poimi hän maalattialta lehden vihreän

Niin tuuma tuumalta hän, suussa lehti,
luo Jeesuksen seimivuoteen ehti

Ja uinaileva lapsi hymyten sen selkää
hipaisi ja lahjaa sen

Toi mato lahjan, Lapsi palkan soi,
näin pyhä käsi kiiltomadon loi.

Se kimmeltää kuin taivaan tähdet,
kun suviyöhön vaeltamaan lähdet.

-Jaakko Haavio-

Kommentoi kirjoitusta.

Näissä asioissa on onnistuttava

Torstai 23.12.2021 klo 14:06

Jotta soteuudistus onnistuisi, perustason lähipalveluiden saatavuudessa on onnistuttava.

Lapsiperheiden neuvolan, perhetyön ja kotipalvelun on oltava saatavilla lähipalveluna. Kouluissa oppilashuolto terveydenhoitajan, lääkärin, psykologin, kuraattorin ja muun erityishenkilöstön avulla lähipalveluna mahdollistaa koululaisten hyvinvoinnin ohella myös työrauhan, oppimisen ja opetustyön.

Vammaisten ja ikääntyneiden kotihoito tai saattohoito edellyttävät omaishoitoa, apuvälineitä ja kuntoutusta kotikäyntien ohella -- ja apua kotiin myös öisin ja viikonloppuisin.

Soteaseman vastaanottotoiminnan ohella palveluneuvonta ja kansansairauksien, diabeteksen, verenpainetaudin ja mielenterveysongelmien ajoissa saatavat lähi- ja etäpalvelut vähentävät sekä ongelmien vaikeutumista että erikoistason tarvetta.

Uudistuksen myötä kunnissa tarvitaan myös uusia verkostoja: erityisesti perhekeskus ja ikäkeskus ovat moniammatillista toimintaa, jossa hyvinvointialue, kolmas sektori, seurakunta, järjestöt ja kunta yhdessä mahdollistavat lapsiperheiden ja ikääntyneiden avun, vertaistuen ja osallistumisen sekä lähellä että virtuaalisesti.

Nämä perustason palvelut ovat sotepalvelurakennelman kivijalka, joita iso osa kuntalaisista tarvitsee. Näiden palveluiden saatavuus lähipalveluina mahdollistaa koko uudistuksen onnistumisen, väestön hyvinvoinnin ja sen myötä talouden hallinnan.

Hyvinvointi tehdään arjessa ja lähellä.

Kommentoi kirjoitusta.

VALTUUSTOALOITE / OMAISHOITO khn listalla 20.12.

Sunnuntai 19.12.2021 klo 13:59

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan Omaishoitajaliiton mukaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitaja voi olla myös etäomaishoitaja.

Omaishoito on edullista ja riittävästi resursoituna myös inhimillistä. Ikääntyneen tehostettu palveluasuminen maksaa noin 63 000 euroa vuodessa. Omaishoito maksaa vuodessa 12 000 euroa, jos omaishoidonpalkkio on 440 €/kk, omaishoitajalla kolme vapaapäivää kuukaudessa ja hoidettava tällöin tehostetussa palveluasumisessa, jossa hoitovuorokausi 186 €.

Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) säätää omaishoidosta. Sen mukaan kunta tekee päätöksen omaishoidon tuesta ja siihen sisältyvistä palveluista. Lain 3 a § mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Lapualla oli vuonna 2020 111 yli 65-vuotiaiden iäkkään omaishoitosopimusta ja 49 vammaishoidon omaishoitosopimusta. Vuonna 2020 ei TP2020 mukaan tehty yhtään omaishoitajien/ perhehoitajien terveystarkastusta.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että omaishoidettavien hyvän hoidon turvaamiseksi ja omaishoitajien hyvinvoinnin parantamiseksi omaishoidon resursointia vahvistetaan selkeästi. Hoidettavien ohella omaishoitajien terveystarkastuksia sekä työtä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita on lisättävä todellisia tarpeita vastaavasti.

 Lapualla 28.6.2021

Kokoomuksen valtuustoryhmä

Linkki esityslistalle https://lapua.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_20122021/Valtuustoaloite__omaishoidon_resurssien_(1484)

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää varhaiskasvatuksen opiskelupaikkoja

Sunnuntai 12.12.2021 klo 19:31

YLE: Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) lupaa helpotusta varhaiskasvatuksen ahdinkoon. Kurvisen mukaan hallituksen tavoitteena on lisätä alan opiskelupaikkoja jo ensi syksystä alkaen.

Kurvisen mukaan uusista opiskelupaikoista 300 on työn ohessa suoritettavaa monimuotokoulutusta. Luvassa on myös 85 uutta perinteistä varhaiskasvatuksen aloituspaikkaa korkeakouluissa.Ministerin mukaan koulutukseen toivotaan paitsi nuoria myös jo pidempään työelämässä olleita. Uudet opiskelupaikat on tarkoitus panna hakuun jo ensi vuoden syksyllä.

Tiede- ja kultuuriministeri Antti Kurvinen korostaa, että tarvetta koulutuksen lisäämiselle on koko maassa. Kurvisen mielestä varhaiskasvatusta koetteleva ahdinko on juuri esimerkki siitä, että Suomessa kaivataan alueellisen korkeakoulupolitiikan vahvistamista.

Kurvinen korostaa, että perheillä tulee olla myös vaihtoehtoja lastenhoidon ja arjen järjestämisessä. Kurvisen mukaan hallituksen tuore perhevapaauudistus antaa näitä mahdollisuuksia. Uudistuksessa säilyi valinnanvapaus. Lapsen voi viedä päivähoitoon hyvinkin varhaisessa vaiheessa tai perhe voi myös saada kotihoidontukea. Lisää https://yle.fi/uutiset/3-12226030

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Maanantai 6.12.2021 klo 9:19

Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs!
Kaitse kansamme teitä vyöttäen voimalla meitä,
heikkoja edessäs!
Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs.

Herra, valista meihin kasvosi laupiaat,
kunnes armosi alla kukkivat roudan maat!
Vaivassa vaeltaneihin,
Herra, valista meihin kasvosi laupiaat!

Tutkien sydämemme silmäsi meihin luo!
Ettemme harhaan kääntyis, ettei kansamme nääntyis,
silmäsi meihin luo!
Alati synnyinmaalle siipies suoja suo!

Runo oli alun perin osa Uuno Kailaan vuoden 1930 itsenäisyyspäiväksi kirjoittamaa kolmiosaista runosarjaa Isänmaan päivä ja runo oli luonteeltaan hyvin uskonnolliselle ja isänmaalliselle Kailaalle erittäin läheinen. Kailaan runon sävelsi virreksi Taneli Kuusisto Yleisradion pyynnöstä syksyllä 1939, ja julkisesti se kuultiin ensimmäisen kerran Helsingin Messuhallissa pidetyssä konsertissa 25. marraskuuta 1939. Silloin sen esittivät Helsingin yhtyneet suomalaiset kirkkokuorot Kuusiston johtamina. Viisi päivää myöhemmin syttyi talvisota. Kun talvisodan päättäneen Moskovan rauhan voimaanastumisesta oli ilmoitettu radiossa 13. maaliskuuta 1940, seurasi ohjelmassa heti tämän jälkeen Suomalainen rukous (wikipedia.fi)

Kommentoi kirjoitusta.

Lähipalvelut aikaansaavat hyvinvointia ja kustannusten hallintaa

Tiistai 16.11.2021 klo 21:36

Lähipalveluiden saatavuudessa on kysymys koko alueen elinvoimasta ja  soteuudistuksen tavoitteiden onnistumisesta. Hyvinvointialueen on yhdessä kuntien ja eri paikallisten toimijoiden kanssa edistettävä hyvinvointia ja terveyttä. Mitä vähemmän on syrjäytymistä, yksinäisyyttä, kiusaamista, sitä vähemmän tarvitaan mielenterveys- ja muita palveluita. Ongelmien hoito maksaa, hyvinvointi tulee halvemmaksi.

Peruspalveluita ja varhaisen tuen palveluita on vahvistettava, vain niiden avulla voidaan turvata sekä kuntalaisten tarpeet että kustannusten hallinta. Julkisten palveluiden saavutettavuus ratkaisee sen, onnistutaanko terveys- ja hyvinvointieroja kaventamaan ja yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia lisäämään.

Kunta on eri toimijoiden, palveluiden ja yhteisöllisyyden risteys. Hyvinvointialueen kunnissa on oltava toimivat verkostot paikallisiin järjestöihin, seurakuntiin, kunnan varhaiskasvatukseen, kouluun ja kansalaisopistoon. Moniammatillisessa yhteistyössä saadaan parhaiten aikaan kuntalaisten tarpeisiin vastaavaa apua ja tukea. Sotetoimipisteet, perhekeskus ja ikäkeskus ovat verkostoissa toimivien yhteisiä solmukohtia.

Kunnan sotetoimipisteessä on oltava saatavilla neuvontaa ja palveluohjausta, palvelutarpeen arviointia, digipalveluiden käyttötukea, lääkäri- ja neuvolapalveluita, terveydenhoitajan ja sosiaalitoimen palveluita sekä tarvittavia erityistyöntekijöitä kuntalaisten tarpeita vastaavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden on oltava riittävän lähellä toimipisteissä tai liikkuvina ja kotiin tulevina palveluina.

Kommentoi kirjoitusta.

VALTUUSTOALOITE / TEAviisarin tiedot osaksi suunnittelua ja seurantaa

Tiistai 9.11.2021 klo 6:05

Kuntalain mukaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on kunnan perustehtävä ja tämä tehtävä jää kunnan hoidettavaksi soteuudistuksen jälkeenkin. Soteuudistuksen toteuduttua hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä maakunnan että kunnan tehtäviin.

TEAviisari on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) työväline kunnille ja kouluille. Viisari kuvaa siirtyvien sotepalveluiden lisäksi koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin ohella kuntajohdon toimintaa. TEAviisarin tiedot paljastavat oman kunnan hyvinvoinnin edistämisen tason ja tilanteen muihin kuntiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Esitämme, että TEAviisarin indikaattoritiedot otetaan jatkossa toiminnan suunnittelun ja seurannan mittareiksi sekä kuntalaisten hyvinvoinnin että kunnan elinvoiman vahvistamiseksi.

Allekirjoittajina Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenet

TEAviisarista lisätietoa https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?r=KUNTA408

Kommentoi kirjoitusta.

Tammikuun sunnuntai linjaa tulevaa

Torstai 28.10.2021 klo 8:24

Pitkällinen mullistus on loppusuoralla: sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi muotoutuvat uudeksi. Vuoden 2023 alusta maakunnan hyvinvointialue on vastuussa siitä, että jokainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella myös pelastustoimen palvelut. Julkisen toimijan ohella palveluita täydentävät jatkossakin yksityiset palveluntuottajat sekä järjestöt.

Kunnan ja uuden alueen yhteistyö erityisesti rajapintatoiminnoissa tulee olemaan merkityksellisempi kuin ymmärretäänkään. Kuntien toiminta-alue kapenee ja rahat vähenevät alle puoleen nykyisestä. Kuntaan jäävät jatkossakin sotetoimintojen kanssa yhteistyötä tekevät varhaiskasvatus- ja sivistystoimi, teknisen, vapaa-ajan, liikunnan, nuorisotyön sekä kirjaston palvelut -- näiden lisäksi aiempaa painavammin työllistämistoimet. Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu edelleen keskeisesti sekä kunnan että alueen tehtäviin.

Pitkänsitkeän sote-uudistuksen tavoitteet ovat, että palvelut pelaavat hyvin yhteen, kaikenikäisiä koskien tarvittavan avun saa yhdellä yhteydenotolla ja ammattilaisen vastaanotolle pääsee seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista. Lapsiperheiden palvelut tuodaan lähelle perheitä. Kuntien perhekeskuksissa neuvolan ohella moniammatillinen työryhmä sekä MLL, seurakunta ja muut kolmannen sektorin toimijat tarjoavat monipuolista tukea vanhemmuuteen.

Ikääntyneitä, omaishoitajia ja läheisiä varten ikäkeskukset vastaavasti eri työntekijöistä koostuvan työryhmän osaamisella mahdollistavat tutkimuksen ja hoidon, palveluohjauksen ja neuvonnan sekä tarvittavan avun saamisen lähellä ja nykyistä paremmin. Vammaispalvelut linkittyvät uusiin palvelukokonaisuuksiin.

Lisäksi uudistuksen tavoitteena on, että lähipalvelut toteutetaan siellä, missä ihmiset muutenkin asioivat. Toimipisteissä sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi niitä täydennetään verkkopalveluilla sekä kotiin tuotavilla ja liikkuvilla palveluilla.

Näin meille valtakunnan tasolla luvataan, mutta lupaukset tullaan lunastamaan alueellisesti. Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on, että maakunnan kokoinen toimintakokonaisuus pystyy tarjoamaan alueen asukkaille lähipalveluita tarpeiden mukaisesti ja palvelut ovat saatavilla paremmin ja nopeammin kuin nyt.

Maakuntien valmistelevaa uudistustyötä tehdään jo nyt, mutta ensi tammikuussa järjestettävissä aluevaaleissa äänestäjät aloittavat lupausten lunastamisen. Äänestäjä valitsee ne päättäjät, joiden vastuulla uudessa aluevaltuustossa on tehdä lupauksista totta huolehtimalla kokonaisuuden ohella siitä, että omassa kunnassa palvelut pelaavat lupausten mukaisesti.

 

Kommentoi kirjoitusta.

SOTE-UUDISTUS ON VIREILLÄ

Maanantai 25.10.2021 klo 19:56

Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Samalla uudistetaan pelastustoimen palvelut. Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet ovat vastuussa siitä, että saat tarvitsemasi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut. Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista. Uudistus tehdään palvelut edellä, ihmiskeskeisesti. Kun yhteiskunta muuttuu, on palvelujenkin muututtava. Lisää https://soteuudistus.fi/uudistus-lyhyesti-

Kommentoi kirjoitusta.

Lapuan 440-vuotissyntymäpäivät 11.7, hyvää Lapuan päivää 14.7.2021!

Maanantai 12.7.2021 klo 13:47

1500-luvun puolivälissä Lapualla oli noin 70 taloa, asutus alkoi hitaasti levittäytyä Isostakylästä yhä etäisimmille alueille. Uusista kylistä Tiistenjoki ja Kauhajärvi alkoivat saada myös pysyvää asutusta. 1555 Kustaa Vaasa antoi Mikael Andreas -nimiselle henkilölle valtakirjan papinvirkaan Lapuan kappeliseurakunnassa. Tämän nimistä pappia ei liene kuitenkaan koskaan Lapualle saapunut. Tapahtuma oli kuitenkin merkittävä, sillä tämän jälkeen Lapua alkoi yhä enemmän irtaantua emäalueestaan Kyrön suurpitäjästä. Perimätieto kertoo, että näihin aikoihin Lapualle oli jo rakennettu oma kirkko. Itsenäinen kirkkopitäjä Lapuasta tuli 1581. Vakinaisesti alueella asuva pappi oli saatu jo viisi vuotta aikaisemmin. 1590-luvun alussa Lapuasta tuli itsenäinen hallintopitäjä ja paikallisesti tärkeät omat käräjät pidettiin joulukuussa 1590. Kun Kauhava vuonna 1608 liitettiin Lapuaan, Suur-Lapuaan kuuluivat Kauhavan, Härmän, Kuortaneen, Nurmon ja Töysän kappelit. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapua

Lapuan päivä on Suomen sodan Lapuan taistelun muistopäivä. Muistopäivällä on aikojen kuluessa ollut myös muita merkityksiä. Ruotsin armeijalle voitokas Lapuan taistelu käytiin Suomen sodan aikana 14. heinäkuuta 1808. Pian taistelun jälkeen pystytettiin taistelukentälle muistoksi luonnonkivi, mutta varsinaisen ”kiviristin” eli valurautapatsaan hankki myöhemmin Seinäjoen Östermyran kartanon patruuna G. A. Wasastjerna. Tukholmassa valettu patsas juuttui kuitenkin tulliin venäläisten viranomaisten kiellettyä sen luovuttamisen. Muistomerkki lojui jo roskien joukossa, kun se haettiin Turusta salaa ja tuotiin Lapualle.

Taistelun muistopäivänä 14. heinäkuuta 1864 vietettiin Lapualla suurta paljastusjuhlaa, jossa oli läsnä myös kolme Suomen sodan veteraania. Esivalta ei tällaisesta Ruotsin voiton muistelemisesta pitänyt, ja Vaasan läänin kuvernööri joutui tekemään senaatille asiasta selvityksen. Tämän jälkeen varsinaisia Lapuan Päiviä ei järjestetty, vaikka vuosisadan lopulla Lapualla vietettyihin eri seurojen kesäjuhliin alettiin liittää käynti muistopatsaalla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapuan_p%C3%A4iv%C3%A4

Kommentoi kirjoitusta.

SOTE etenee kesän aikana

Torstai 1.7.2021 klo 11:58

Tieto väliaikaisen toimielimen asettamisesta toimitettava valtiovarainministeriöön

Hyvinvointialueet ilmoittavat valtiovarainministeriölle väliaikaisen toimielimen asettamisesta. Asettamispäätös liitteineen on toimitettava valtiovarainministeriön kirjaamoon  ja tiedoksi ministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolle.

Väliaikainen toimielin huolehtii hyvinvointialueiden käynnistymisen kannalta välttämättömistä toimista ja valmistelusta ennen valtuustojen aloittamista. Se toimii hyvinvointialueen ylimpänä päätöksentekoelimenä, kunnes aluevaltuustot ja niiden asettamat aluehallitukset aloittavat toimintansa.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava hyvinvointialueen kuntien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen viranhaltijoista, joilla on hyvä asiatuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta päättävät viranomaiset voivat halutessaan asettaa seurantaryhmän seuraamaan uudistuksen toimeenpanoa. Seurantaryhmä voidaan muodostaa hyvinvointialueella edustettuna olevien poliittisten puolueiden ja ryhmien edustajista.

Kommentoi kirjoitusta.

Terapiat etulinjaan -hankkeessa laajennetaan perusterveydenhuollon mielenterveystyön keinovalikoimaa

Sunnuntai 27.6.2021 klo 22:25

Ohjatun omahoidon pilotti on osa Terapiat etulinjaan -hanketta, jonka tavoitteena on laajentaa julkisen perusterveydenhuollon hoitovalikoimaa ja parantaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta siirtämällä painopistettä erikoissairaanhoidosta perustasolle. Päijät-Hämeessä hanketta luotsaa terapiakoordinaattori Sanna Korpela

Hanke on tärkeä, sillä noin joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana mielenterveyden häiriöön, mutta nopeasti saatavia matalan kynnyksen hoitoja on tarjolla niukasti. Vaikuttavaan hoitoon pääsyssä voi olla jopa vuosien viive, joka voi johtaa pulmien kertymiseen ja tilanteen huononemiselle entisestään.  Hoitoon pääsisi nopeammin, jos perusterveydenhuollosta ja opiskelijaterveydenhuollosta voitaisiin tarjota nykyistä paremmin apua. 

Hankkeen aikana on tarkoitus luoda pysyvät palvelurakenteet alueelle ja kehittää palveluita, jotka voidaan ottaa käyttöön myös muualla Suomessa. 

Terapiat etulinjaan -hankkeessa 

  • Koulutetaan ammattilaisia matalan kynnyksen mielenterveysinterventioihin 
  • Kehitetään terapiakoordinaatiojärjestelmää ohjaamaan potilaat nopeasti sopivimpiin psykososiaalisiin hoitomuotoihin 
  • Kehitetään digitaalisia omahoitoja 
  • Luodaan laaturekisteri hoitojen saatavuuden ja laadun seuraamiseksi

LISÄÄ: https://soteuudistus.fi/-/mielenterveyden-hairioiden-nopeampaan-apuun-etsitaan-uusia-toimintatapoja-1

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvää Juhannusta!

Torstai 24.6.2021 klo 12:14

Neitsyt Maarian virsi

----

Niin päivyt Jumalan luoma,
Luoma luojan valkiamme,
Paistoi hetken heltehesti,
Toisen himmesti hiosti,
Kolmannen koko terältä,
Nukutteli nuivan kansan,
Paineli väen pakanan,
Nuoret miekkojen nojahan,
Vanhat vasten sauojansa,
Keski-iän keihäille.
Paistoi paaet pehmiäksi,
Kivet suolaksi sulatti,
Someret veti ve’eksi,
Hiejan vaaheksi valutti,
Päästi luojan kuolemasta,
Katomasta kaikkivallan.

---

Kanteletar

Kommentoi kirjoitusta.

Sydänlämmin kiitos

Maanantai 14.6.2021 klo 21:17

Sydänlämmin kiitos Sinulle, työ jatkuu yhteistyössä muiden kanssa Lapuan ja lapualaisten yhteisen hyvän tulevaisuuden puolesta.

Kaikkien huomisten kaikki kukat ovat tämän päivän siemenissä

Kommentoi kirjoitusta.

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Sunnuntai 13.6.2021 klo 13:13

Tänään Lapualle valitaan uusi valtuusto ja myöhemmin järjestäytymiskokouksessa toimielimet. Alkava valtuustokausi tulee olemaan monin tavoin haasteellinen. Talousnäkymät, mahdollinen soteuudistus, palveluiden turvaaminen ja asukasluvun kasvattaminen edellyttävät tietoa, taitoa ja ennen muuta oikeaa asennetta, kykyä ja halua tehdä yhdessä työtä Lapuan hyväksi.

Puolueet ovat asettaneet listoille ehdokkaansa, mutta nyt tarvitaan päättäjiksi Lapua-puolueen aktiiveja. Minulla on ollut mahdollisuus olla jokaisen puolueen valtuustoryhmän jäsenenä, ensiksi pienen puolueen vaaliliittojen vuoksi keskustan ja kokoomuksen, sitten viiden puolueen (KD, SDP, PS, Vas; Sin) Ryhmä11:n valtuustoryhmässä ja Veitan ehdotuksesta sen ryhmän puheenjohtajanakin. Oli hämmästyttävää todeta, että näinkin kirjava ryhmä voi toimia sujuvasti ja hyvässä yhteistyössä, jos ja kun tavoite on yhteinen.

Näitten kokemusteni perusteella olen todennut, että joka ryhmästä löytyy yhteisen hyvän eteen toimivia ja yhteistyötä rakentavia luottamushenkilöitä. Juuri niitä tarvitaan nyt - ja enemmän kuin koskaan. Lapua on meille se yksi yhteinen nimittäjä, sen vuoksi yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Lapua!

Kommentoi kirjoitusta.

Lauantain 12.6 tapahtumia

Perjantai 11.6.2021 klo 21:46

Klo 10-12 S-Market ja Klo 12-14 Halpa-Halli, tule tapaamaan

Tule mukaan kulttuurikierrokselle Vanhaan Paukkuun la 12.6 klo 13-14

Patruunatehtaan historiaa

Valtion patruunatehdas perustettiin Lapualle eduskunnan päätöksellä vuonna 1923 sen jälkeen, kun Riihimäellä neljä vuotta aiemmin aloittanut yksityinen Oy Suomen Ampumatarvetehdas oli ajautunut vaikeuksiin. Oman puolustustarviketeollisuuden alkuunpano oli nuoressa itsenäisessä valtiossa keskeinen turvallisuuspoliittinen kysymys.

Patruunatehtaan virallisia avajaisia vietettiin Lapualla koekäytön jälkeen tammikuussa 1925. Vuosituotanto nousi muutamassa vuodessa jo 10 miljoonaan patruunaan. Todellinen koetinkivi olivat raskaat sotavuodet. Niiden aikana Valtion patruunatehtaan toiminnan tehokkuus ja jatkuvuus olivat Suomen sodankäynnin kannalta ratkaisevan tärkeitä. Suomen armeijalla ei ollut missään vaiheessa puutetta kiväärinpatruunoista. Tehtaan työntekijämäärä nousi talvisodan aikana tuhanteen, ja vuoden 1941 tuotanto oli noin 97 miljoonaa patruunayksikköä.

Tilauskanta romahti sotien jälkeen, ja patruunatehdas ajautui vaikeuksiin. Laitokselle oli vaikea osoittaa uusia siviilikäyttöön soveltuvia tuotteita. Siviilimarkkinoille suunnattiin ennen muuta pienoiskiväärin patruunoiden avulla. Sotakorvaustarpeisiin kehitettiin voimansiirtoketjut, joista myöhemmin tuli tehtaalle erittäin merkittävä artikkeli. Muita uusia tuotteita olivat muun muassa männäntapit, onteloniitit ja polkupyörien polkimet.

Menestyksekkäät urheilu- ja metsästyspatruunat valtasivat vähitellen yhä suuremman osan tehtaan tuotannosta. Vuonna 1955 se siirrettiin kymmenen kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa vietetyn vuoden jälkeen takaisin puolustusministeriön hallintaan. Tehtaan nimeksi tuli silloin Lapuan patruunatehdas.

Huhtikuun 13. päivän aamu 1976 toi mukanaan kansallisen surun, kun 40 tehtaan työntekijää menehtyi pohjanallilataamon räjähdyksessä. Onnettomuuden jälkeen toimintoja alettiin vähitellen siirtää pois Lapuan keskustasta. Viimeiset toiminnot siirrettiin uudelle alueelle Jouttikalliolle 1990-luvun puolivälissä.

Ammustehtaasta kulttuurikeskukseksi

Tämän jälkeen Lapuan kaupunki osti tyhjilleen jääneet tehdaskiinteistöt, ja alue päätettiin muuttaa kulttuuri- ja yrityskeskukseksi. Alueella toimii kaupungin kirjaston ja kulttuuritoimen lisäksi musiikki- ja kansalaisopistot, tehtaanmyymälä ja museokauppa, eri alojen yrityksiä ja yhdistyksiä, teatteri, kuntosali, elokuvateatteri ja lounasravintola sekä panimoravintola. Myös Lapuanjoella liikennöivällä jokilaivalla on kotisatama Vanhan Paukun alueella. Aluetta kehitetään kokoajan ja vielä entisöimättömiä rakennuksia laitetaan vähitellen kuntoon eri käyttötarkoituksia varten. Alkuperäiset Patruunatehtaan rakennukset ovat suojeltuja kohteita ja henkivät näin edelleen tehdasaikojen tunnelmaa ja “Paukun henkeä”.

Tänä päivänä Vanha Paukku toimii kaupunkilaisten olohuoneena ja se tarjoaa satunnaiselle kävijälle nähtävää ja koettavaa monilta kulttuurin osa-alueilta. Kulttuurikeskuksen tapahtumat, yritykset ja myymälät muodostavat yhdessä mahtavan yhdistelmän kulttuuria ja kädentaitoja, elämyksiä ja elämää.

Historia ja nykyisyys kohtaavat Vanhassa Paukussa

Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa voit tutustua ilmiöihin, jotka ovat ainutlaatuisia ja vaikuttaneet koko Suomen historiaan. Lapuanliikkeen näyttely ja Patruunatehtaan museo avaavat näköalat 1900-luvun alun Lapualle ja Suomeen. Pohjanmaan valokuvakeskus ja Patruunagalleria taas ovat vaihtuvia näyttämöitä aikalaistaiteelle, Pyhälahden Valokuvaamomuseon kertoessa omaa tarinaansa valokuvauksen kehittymisestä. Vanhan Paukun helmi on Lapuan Taidemuseo, jonka persoonallinen ja valoisa tila antaa puitteet korkeatasoisille näyttelyille. Lisää https://vanhapaukku.fi/palvelut/kulttuuripalvelut/

Volter Asplund Patruunatehtaan johtajana

Volter Asplund kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1914. Opiskelujaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan fyysismatemaattisella osastolla vuodesta 1914 alkaen ja kuului Vaasalaiseen osakuntaan. Jääkäriajan jälkeen hän osallistui esiupseereille tarkoitetulle tykistökurssille vuonna 1921. Sotakorkeakoulun matemaattis-luonnontieteellisen ja yleisteknillisen oppijakson hän suoritti vuosina 1927–1930 Teknillisessä korkeakoulussa. Hän suoritti tutustumismatkoja aseseppäkouluihin ja asetehtaisiin Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin vuonna 1924.

Suomen sisällissotaan hän otti osaa Vaasan suojeluskunnan päällikönä Vaasan valtaukseen, jonka jälkeen hänet nimitettiin Vaasaan perustettavan konekivääriasepajan ja aseseppäkoulun johtajaksi 17. maaliskuuta 1918.

Volter Asplund kuului useisiin jalkaväen aseistuksen kehitystä tutkineisiin komiteoihin. 3. Divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä hän toimi vuonna 1921. Konekiväärikomitean jäsenä ja varapuheenjohtajana hän toimi vuonna 1924, sekä pikakiväärikomitean teknillisen alaosaston puheenjohtajana hän toimi vuodet 1924–1926.

Sisällissodan jälkeen hän toimi samassa tehtävässä. Myöhemmin hän perusti myös Kuopioon konekivääri- ja asekorjauspajan, jonka johtajana hän myös toimi. Hänet komennettiin 19. joulukuuta 1918 adjutantiksi ja osastopäälliköksi Vuoristoprikaatin esikuntaan. Myöhemmin hän toimi prikaatin aseupseerina. Hänet komennettiin 14. toukokuuta 1920 komentajaksi Tampereen rykmentin I pataljoonaan, josta hänet siirrettiin 7. tammikuuta 1924 rykmentin talouspäälliköksi.

Rykmentinkomentajan tehtäviä hän hoiti 4. maaliskuuta – 2. toukokuuta 1924 välisen ajan, kunnes hänet siirrettiin 3. joulukuuta 1924 puolustusministeriön käyttöön ja määrättiin Aseseppäkoulun johtajaksi. Hänet nimitettiin 27. syyskuuta 1929 Valtion Patruunatehtaan johtajaksi Lapualle, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1932 asti

Aikanaan hänen epäiltiin joutuneen mahdollisen salamurhan uhriksi.Tarina alkoi, kun Neuvostoliiton sotilastiedustelun epäiltiin yrittäneen saada haltuunsa Lapuan patruunatehtaan valmistamien patruunoiden valmistamiseen tarkoitettuja salaisia suunnitteluasiakirjoja. Kuoleman jälkeen hänen ruumiille tehtiin erilaisia tutkimuksia, joiden aikana pyrittiin löytämään merkkejä tunnetuista myrkyistä, kuten muun muassa arsenikista, mutta mitään siihen viittaavaa ei löytynyt yrityksistä huolimatta. Se kuitenkin pystyttiin todistamaan, että vakoilija vei muutamia salaista tietoja sisältäviä mappeja, mutta saiko vakoilija tietoa kehitettävästä patruunatyypistä, ei ole varmuutta. Asplund on haudattu Vaasan vanhalle hautausmaalle sukuhautaan.

Surmaa avusti Asplundin nuori taloudenhoitaja Jenny Anttila, joka tapasi neuvostoliittolaisen asiamiehen kylällä tansseissa rakastuen tähän. Mies esiintyi herra Steninä. Sten antoi Jenny Anttilalle pulveria, jota sanoi unilääkkeeksi ja käski laittaa sitä Asplundin iltaolueen. Asplund sairastui ja lopulta kuoli. Näin Jenny Anttila pääsi kassakaapille ja antoi kirjat vakoojalle. Jenny siirtyi taloudenhoitajaksi Vaasaan ja oli edelleen yhteydessä Herra Steniin. Tästä parin vuoden päästä jäi kiinni ja joutui vankilaan. Sten ei jäänyt kiinni. https://fi.wikipedia.org/wiki/Volter_Asplund

Kommentoi kirjoitusta.

Ajatuspajaan ideoita takomaan

Maanantai 7.6.2021 klo 20:44

Viime viikkojen aikana kuntavaaliehdokkaat ovat jalkautuneet kauppojen edustoille ja torille. Makkarat, karkit ja lätyt kyytipoikina on käyty monta hyvää keskustelua meitä kaikkia huolestuttavista pienistä ja isoista aiheista. Miksi torilla ei ole penkkejä? Miten kaupungin talous saadaan vakaaksi, mistä työtä ja yrityksiä? Miten lapsille ja nuorille turvataan tulevaisuus? Kuinka vanhenevien kuntalaisten inhimillinen ja turvallinen arki varmistetaan?

Facebookin sivuilla joku ehti jo kommentoida, että tilapäistä on kiinnostus ja keskustelu, kohta päättäjät taas häviävät kaupungintalon suljettujen kokoustilojen uumeniin.

Näin ei tarvitse tapahtua. Lapuan kokoomus teki toukokuun valtuustossa aloitteen Ajatuspaja Lapuan aloittamisesta. Pajamallin ideana on olla kaikille avoin mahdollisuus keskustella, kuntalaiset, päättäjät ja viranhaltijat yhdessä. Ajatuspajatapaamisissa ongelmat voidaan muokata ratkaisuiksi ja saada ideat jatkovalmisteluun. Lapuan ajatuspaja hakee muotonsa vasta aloittamisen myötä, mutta sen on tarkoitus aidosti toteuttaa kuntalain edellyttämään kuntalaisten osallistamista. Ensimmäiset kerrat voisivat olla vaikkapa nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asioiden ympärille kootut pajat. Sanoista tekoihin, yhdessä pääsemme rakentamaan hyvästä vielä parempaa!

Kommentoi kirjoitusta.

Tervetuloa kokoomuksen kulttuurikierrokselle Lapuan kaupungintaloon su 6.6 klo 13

Lauantai 5.6.2021 klo 19:15

Lapuan kaupungintalon värikkäistä vaiheita

Lapuan kaupungintalo on Matti Visannin suunnittelema rakennus. Kunnantalon suunnittelun ja rakentamisen hoiti valtuuston nimeämä rakennustoimikunta. Sen puheenjohtajana oli Aukusti Antila ja sihteerinä kunnan rakennusmestari K. A. Veikkola. Muina jäseninä olivat O. Lahdensuo, J. Filppula, E. A. Turja, E. Wirtanen, Y. Ketola, H. Jokilahti ja H. Riipinen.Toimikunnan nimesi kunnanvaltuusto. Rakennustoimikunnan ensimmäinen kokous pidettiin maaliskuussa 1921 ja talon vihkiäisjuhla oli 23.9.1924.

Toimikunta päätti, että taloon tulevat seuraavat tilat: pankkitilat, palovakuutusyhdistyksen tilat sekä pankinjohtajan ja muiden pankkivirkailijoiden asunnot, kunnan tarpeita varten valtuuston, kunnallislautakunnan, lautakuntien ja toimikuntien huone, kunnan kirjurin ja kanslian huoneisto sekä kunnan kirjasto, lisäksi valtiolle käräjähuoneita: istuntosali (jona toimi valtuustosali), tuomarin, syyttäjän, lautamiesten ja vahtimestarin huone. Taloon rakennettiin myös yleinen keittiö.

Kesäkuussa 1921 toimikunnalle esiteltiin arkkitehti Visannin laatimat piirustukset, jotka hyväksyttiin kaikilta osin. Ennen lopullista hyväksymistä kuitenkin päätettiin selvittää rakennuskustannukset ja kunnan ja säästöpankin osuudet siitä. Seuraavan vuoden huhti-kuussa kustannusarvioksi esitettiin 1.125.000 markkaa senaikaista rahaa, josta kaupungin osuus oli oleva 60 % ja säästöpankin 40 %. Myöhemmin kustannusarvio nousi n. 1.500.000 markkaan.

Kunnantaloa suunniteltaessa oli myös Patruunatehtaan kiinteistö keskustelun aiheena. Se oli vielä silloin Lapuan Sähkö Oy:n omistuksessa. Koska paperitehdas ei ollut siinä päässyt alkua pidemmälle, sähköyhtiö tarjosi sitä kunnantalon tiloiksi, mutta selvitysten jälkeen asia kuitenkin raukesi. Paljon keskustelua aiheutti se, laitetaanko kunnantaloon kaakelimuurit ja uusimpien menetelmien mukaiset lämmönsäätäjälaitteet vai keskuslämmitys, johon myöhemmin päädyttiin.

Talo oli urakkalaskennassa, mutta joulukuussa 1921 toimikunta totesi, että tarjoukset olivat liian korkeita. Sen vuoksi päätettiin, että kunta itse rakentaa käyttäen tarpeellisia sivu-urakoita.

Rakentamisvaihe

Valittiin rakennustoimikunta, jonka tehtävänä oli käytännössä valvoa rakentamista. Tähän kuuluivat E. A. Turja, E. Virtanen, A. Antila ja Alajoki. Rakennusmestariksi valittiin Viljo Mäkelä, joka talvisin työskenteli Lapuan Sähkö Oy:n Hourunkosken voimalaitoksen rakennustyössä johtajana.

Toimikunta päätti hyvin yksityiskohtaisesti asioista, kuten tuntipalkoista, sokkelikivien hankinnasta jne. Rakennustoimikunta antoi lämpö- ja vesijohtourakan Oy Putkijohto Ab:lle, ikkunat tilattiin Eljas Hakon puunjalostustehtaalta Laihialta ja muuraustyöt annettiin Toikkosen veljeksille Ylistarosta hintaan 115 mk/1.000 kpl.Rappaustyö annettiin työryhmälle F. Keskinen, I. Hatanpää ja Y. Hatanpää. Osa puutöistä annettiin kirvesmies K. Lahtiselle.Tammikuussa 1924 päätettiin ostaa V. Könniltä tornikello, joka oli palkittu ensimmäisellä palkinnolla Viipurin yleisessä käsityönäyttelyssä. Kelloon kuului hälytyskello. Yhteishinta oli 30.000 mk valmiiksi asennettuna.

Peruskiven laskemisjuhla pidettiin toukokuun 7. päivänä 1923. Ohjelmassa oli mm. torvisoittoa, puhe opettaja T. Haila, kuorolaulua, peruskiven laskeminen maanviljelijä Antila, Maamme-laulu, puhe vt. kirkkoherra J. Lammi ja virsi 350.

Vihkiäiset

Talon vihkiäisjuhla 23.9.1924 alkoi valtuuston kokouksella. Varsinainen vihkiäisjuhla alkoi klo 12.00. Sen ohjelmassa oli tervehdyspuhe, valtuuston puheenjohtaja T. E. Sipilä, vihkiäispuhe rovasti Kares, virsi, rakennuhistoriikki A. Antila, kuorolaulua Lapuan Sekakuoro, väliaika, jolloin taloa esiteltiin, torvisoittoa, juhlapuhe tuomari V. Alajoki, kuorolaulua Lapuan Sekakuoro, lausuntaa maisteri Hilja Riipinen, vapaa sana, lopettajaispuhe kunnallislautakunnan esimies E. A. Turja ja Maamme-laulu. Vieraiksi kutsuttiin läänin maaherra R. Sarlin ja naapurikuntien edustajat sekä tietenkin oman kunnan päättäjät.

Talo toiminnassa

Talolle muodostettiin yhteinen hoitokunta säästöpankin kanssa. Talo on ollut todellinen monitoimitalo, jonka käytön painopiste on eri vuosikymmeninä vaihdellut. Alusta lähtien talossa oli myös valtion toimintaa käräjien pitopaikkana Kellaritilassa oli kaksi putkaa miehille ja naisille. Kuntaa varten olivat omat tilansa. Lisäksi talossa oli kirjasto, kahvila, yleinen keittiö, erityisesti leipomohuone. Painijoita varten talossa oli harjoitustila, jossa mm. Lauri Koskela harjoitteli kultamitalia varten.

Luottamushenkilöitä varten oli hetekat ja tarpeelliset vuodevaatteet. Varsinkin syrjäkylien luottamushenkilöt, kuten lautamiehet, taksoituslautakunnan jäsenet yms. saattoivat yöpyä jopa viikkokausia talossa.

Vuonna 1936 lapualaisella painijalla Lauri Koskelalla oli Berliinin olympialaisista tuomisinaan kultamitalin lisäksi palkinnoksi saatu tammentaimi. Se istutettiin kaupungintalon puistoon, jossa tammi yhä tänä päivänä kasvaa.

1940-luvulla talo oli täynnä toimintaa. Silloin kahvilatila piti muuttaa kansanhuollon tiloiksi, kellarissa pidettiin erilaisia avustustavaroita ja jopa silloisen kunnansihteerin kanalaakin. Sotien aikana kunnuntalo palveli ilmavalvontapaikkana. Kunnantalo oli myös varsinainen asuntola. Kiinteistössä asuivat pankinjohtaja, kunnankirjuri, kassanhoitaja, kirjanpitäjä, talonmies jne.

1950-luvulla säästöpankki muutti omaan kiinteistöönsä, ja kunta osti pankin osuuden talosta. Tiloihin sijoittui Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli sekä piispanistuin.  Ortodoksien jumalanpalveluksia pidettiin valtuustosalissa, ja valtuutettu Holma vihittiin valtuustosalissa, koska vaimo oli ortodoksi. Vasta hiippakuntatalosäätiön kiinteistön valmistuttua piispa ja tuomiokapituli muuttivat talosta pois. 1950-luvulla talossa oli lääkärinvastaanotto ja neuvolatila. Sotien jälkeisestä ajasta lähtien aina 1950-luvulle talossa oli myös siirtoväen huolto.

1960-luvun loppupuolella alkoi kunnallisen toiminnan kasvu ensisijaisesti eduskunnan antamien erityislakien perusteella. 1950- ja 60-luvulla talo toimi myös lievästi alkoholisoituneiden yöpymispaikkana. Talossa uskollisesti ja pitkään palvellut talonmies Juho Haapamäki nimittäin “palkkasi” yöpäivystäjiksi mainittuja henkilöitä huolehtimalla heidän ruoastaan. Mies tai useampikin makasi yöllä pannujen välissä. Kun pannu kylmeni, mies heräsi ja lisäsi puita. Jussi Haapamäki “kunnan Jussi”, jolle posti tuli myös Mesiäis-lehdon ja Korvenlehdon nimellä, olisi oman historiikin arvoinen. Kohtelias, hattua nostava, ystävällinen ja avulias Jussi palveli kaupunkia 40 vuotta pitämätt kesälomaa. Oriveden opiston käyneellä Jussilla oli hyvä tietopohja.

Korjausvaiheita

1960-luvulla oli uudelleen ratkaistava talon kohtalo. Teknisen korkeakoulun seurantatutkimuksen mukaan talo oli vajonnut noin 1 cm:n vuodessa eli 60-luvulle tultaessa noin 40 cm. Tämän vuoksi oli ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin. Valtuuston oli ensin päätettävä, peruskorjataanko tätä taloa vai hajotetaanko se ja rakennetaan uusi. Keskustelun jälkeen päätettiin, että perustukset vahvistetaan ja sitten vähitellen peruskorjataan. Syksyllä 1966 perustusten vahvistaminen aloitettiin megapaaluilla. Professori Martikainen laati talon peruskorjauksesta kokonaissuunnitelman. Sen mukaan mm. olisi otettu käyttöön ullakkokerros ja talon kuutiotilavuutta lisätty 1/3. Koska kolmannen kerroksen rakentaminen olisi vaatinut betonivälipohjan rakentamista, se todettiin hankalaksi ja siitä päätettiin luopua. Muuten hanketta vietiin eteenpäin vähitellen.

Tilojen uusia järjestelyjä

1960- ja 80-luvuilla talosta muuttivat muualle nuoriso- ja raittiussihteerit. Sosiaalitoimi muutti aluksi Heimonkartanoon, SLEY-taloon ja myöhemmin perusturvakeskukseen. Tekninen virasto ja rakennustarkastus siirtyivät sähköyhtiöltä ostettuun toimitaloon, Yrityskeskus ja maaseutupalvelut Heimonkartanoon jne.

Hallintokeskuksen ja talouspalvelut, sivistyskeskus toimivat edelleen talossa, lisäksi talossa on kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tilat. Kellaritilassa on kaupungin keskusarkisto ja kahvio.

Kaupungintalo – osa kulttuuria

Talo on elänyt Lapuan kunnallishallinnon muutosvaiheet ja elämisen vaihtelut. Rakennus on keskustan helmiä. Siitä voimme olla rakentajille ja menneille sukupolville kiitollisia.

Museoviraston suojeleman rakennus on sokkeloinen ja huoneet korkeita. Kaupunginhallituksen kokoushuonetta on saneerattu vuosien varrella vastaamaan kaupunginhallituksien kokouksien tarpeita. Suojeltu rakennus asettaa kuitenkin haasteita, kuinka rakennusta saa remontoida eikä talo ole esteetön.

 

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »