Lapuan Kokoomus la 5.4 klo 10- K-Marketin pihassa, makkaratarjoilu
Pohjanmaan Kokoomus aluevaalikiertueella la 5.4 klo 17.15- S-Marketin pihassa, tarjoiua
Lapuan taidekoulun balettioppilaat esiintyvät Lapuan nuorisotalolla
Lapuan taidekoulun näytös Liisa Ihmemaassa on satumainen seikkailu ihmeellisessä maassa, johon Liisa tipahtaa seurattuaan erikoista valkoista kania. Liisa kutistuu ja kasvaa, kohtaa uusia ystäviä ja tanssii puhuvien kukkien ympäröimänä. Näytöksessä esiintyvät Lapuan taidekoulun balettioppilaat ja se on värikkään visuaalinen kauniilla puvustuksella ja erilaisilla taustaheijastuksilla.
Esitys on sopivan vauhdikas, ilahduttavan ihana ja ripauksen jännittäväkin. Lewis Carrollin Ihmemaan tutut hahmot, kuten Hatuntekijä ja Veijarikissa tulevat tutuksi esityksen kautta.
Näytökset Lapuan nuorisotalolla
Perjantaina 4.4. klo 18.00 Lauantaina 5.4. klo 13.00 Lauantaina 5.4. klo 16.30 Maanantaina 7.4. klo 18.00
Yleisenä ennakkoäänestyspaikkana toimii S-Market Lapua, os. Latojantie 9.
Ennakkoäänestyspaikan aukioloajat ovat:
ke 2.4. – pe 4.4.2025 klo 9.00 – 18.00
la 5.4.2025 klo 9.00 – 16.00
su 6.4.2025 klo 12.00 – 16.00 ja
ma 7.4. – ti 8.4.2025 klo 9.00 – 20.00
Äänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään äänestyspaikalla. Henkilöllisyyden voi todistaa virallisella kuvallisella asiakirjalla, kuten ajokortilla, poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla. Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä.
Alue- ja kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti, mutta kyseessä on kahdet eri vaalit. Kaksissa vaaleissa äänestäminen on yksinkertaista. Äänestäjä saa äänestyspaikalla kaksi äänestyslippua, violetin ja valkoisen. Violetilla lipulla hän äänestää aluevaaleissa ja valkoisella lipulla kuntavaaleissa. Vaalivirkailijat neuvovat ja auttavat äänestyspaikalla.
Eilen aluevaltuusto kokousti ja päätti mm äänestyksen jälkeen linjata vuodeosastojen kunnostamisrahaa 4,94 miljoonaa euroa Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan ja Lapuan vuodeosastojen kunnostamiseen.
Kokouksen loppuvaiheessa vammaisneuvoston edustaja Jaana Mesiäislehto-Mäntypuron esitti vammaisneuvoston kannanoton vammaisneuvoston ja vaikuttamistoimielinten vahvemmasta roolista ja osallisuudesta hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Eistin puheenvuorossani Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän 28.10.2024 tekemän aloitteen digipalvelujen saavutettavuudesta ja vaikuttamistoimielinten vahvemmasta roolista saamisesta osaksi viestintää ja toimintaa.
EU:n Saavutettavuusdirektiivi 2016/2102 säätää julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta, samoin Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Näiden tarkoituksena on edistää verkkosisältöjen ja mobiilisovellusten saatavuutta, tietoturvallisuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja.
Lain mukaan saavutettavuudella tarkoitetaan periaatteita ja tekniikoita, joita on noudatettava digipalvelujen suunnittelussa ja ylläpidossa, jotta ne olisivat paremmin kaikkien käyttäjien, erityisesti vammaisten henkilöiden, saavutettavissa.
Esitämme, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kotisivuille
lisätään tekoälypohjaisesti kuuntelutoiminto, jonka avulla verkkosivuilla olevaa tekstiä voi kuunnella luettuna sekä käännöspalvelu, jonka avulla sama kuuntelu- ja käyttökokemus on kielivaihtoehtojen myötä valittavissa eri kielitaustaisten käyttäjien tarpeisiin (esim Kurikan kotisivuilla TRANSLATE)
lisätään selkokielellä tuotettua tekstiä ymmärrettävyyden lisäämiseksi (esim Satakunnan hyvinvointialueen kotisivuilla SELKO)
kotisivulla oleva saavutettavuusseloste (31.12.2022) päivitetään.
Esitämme lisäksi, että jatkossa vaikuttamistoimielimiä osallistetaan kotisivuja kehitettäessä.
Suomessa on paljon ikäautoilijoita. Vuoden 2023 lopussa lähes 600 000 yli 70-vuotiaalla suomalaisella oli henkilöauton ajokortti. Ajokortti on välttämätön liki jokaiselle maaseudulla tai taajaman ulkopuolella asuvalle seniorille, jolla ei ole omaa kuskia tai joka haluaa hoitaa itse kauppa- ja muut asiansa, harrastaa ja osallistua. Vain isoissa kaupungeissa on mahdollisuus joukkoliikenteen palveluihin.
Iäkkäiden ajokortillisten suomalaisautoilijoiden lääkärintarkastusten käytännöt muuttuvat. Hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla tai HUS-yhtymällä ei siis enää ole velvollisuutta tarjota perusterveydenhuollon kautta lääkärinlausuntoja ajokorttia varten asukkailleen tai terveyskeskuksen potilaille, vaikka kyseessä on iäkkään oman toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta aivan keskeinen peruspalvelu, ei mikään luksustarve.
Vaikuttamistoimielimet - nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto - ilmaantuivat kunnan toimielinkenttään vuonna 2015 Kuntalain ja alueelle vuonna 2021 Hyvinvointialuelain myötä. Lait linjaavat vaikuttamistoimielinten toiminnan kunnan ja alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiseksi kunnan ja hyvinvointialueen toiminnassa.
Toimielinten vaikuttamisrooli ulottuu kaikille toimialoille. Rooli on laaja, mutta onko valtaa ja väyliä vaikuttaa? Vaihtelevasti toteaa Kuntaliiton tutkimus Kuntien ja hyvinvointialueiden vaikuttamistoimielimet – roolit ja yhteistyö (2022).
Vaikuttamistoimielimet toimivat nykyään liki joka kunnassa ja hyvinvointialueella. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan valtaosa vastaajista koki vaikutusvaltaa omassa toiminnassaan, tosin vanhusneuvostoissa vaihtelu oli suurta ja vammaisneuvostojen toimintaa heikensi vammaiskentän moninaisuus.
Aluevaltuuston kokouksissa maakunnallisten neuvostojen puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta kuntien ja hyvinvointialueen toimielimissä useimmiten vain nuorisovaltuustolla (nuva) on edustus. Kuitenkin arjen esteettömyyteen, liikkumiseen, viestintään, maankäyttöön ja asumiseen liittyvissä asioissa sekä sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden kehittämisessä olisi selkeä tarve vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenten roolin ja asiantuntijuuden aktiiviseen vahvistamiseen.
Toiminnasta on vaikea saada tietoa: hyvinvointialueen pöytäkirjasivuilta nuvan ja neuvostojen pöytäkirjat löytyvät, kuntien osalta liian vaihtelevasti. Toimijoiden erilainen aktiivisuus ja resurssit näkyvät myös kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrässä. Esimerkiksi hyvinvointialueen vuoden 2023 toiminnassa nuorisovaltuuston kokouksia ja asioita oli tuplasti ja enemmänkin verrattuna vanhus- ja vammaisneuvoston toimintaan.
Päätöksentekoon tarvitaan tietoa, yhteistyötä ja toimijuutta kaikkien osallisuuden varmistamiseksi. Vaikuttamistoimielimet on otettava oikeasti mukaan ajamaan sekä nuorten, vammaisten ja vanhusten hyvinvointia että iän myötä ja tilanteesta riippuen meidän jokaisen hyvää.
Tänään vietettiin Urheilutalolla ikäihmisten hyvinvointipäivää ja paikalla oli satamäärin väkeä.
Päivän aikana oli hyvinvointiluentoja, toimintakykymittauksia, yritysten ja yhdistysten esittelypöytiä, arvontaa
Klo 12-12.30 Lääkitys ja hyvinvointi, Geriatrian erikoislääkäri Kristiina Vihla Klo 13- 13.45 Ravitsemus ja hyvinvointi, Hyvinvointiohjaaja Heli Hyvärinen-Näykki
Sedun lähihoitaopiskelijat tekivät toimintakykymittauksia: puristusvoima, tasapaino, 4 m kävely, tuolilta nousu, kaatumisvaaran arviointeja, verenpaine ja niska-hartia/pallohierontaa.
Kotikuntoutukset fysioterapeutit Susanna ja Vesa ohjasivat taukoliikuntaa.
Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa asiakohtana § 25 oli Strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden tilannekatsaus, Tähän liittyen nostin esiin kaksi asiaa, joita olisi tarpeen selkeämmin ja vahvemmin painottaa osana kaikkea valmistelua ja päätöksentekoa:
1. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi(EVA) osaksi kaikkea päätöksentekoa
on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Erilaisten vaihtoehtojen käsittely ja vaikutusten jäsentäminen auttaa hahmottamaan tulevaa ja EVA osana kaikkea päätöksentekoa lisää vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.
Arviointi on lakisääteistä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa kunnan 6§ ja hyvinvointialueen 7§ ottamaan päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin.
toimivat nuorten, vammaisten ja ikääntyneiden edunvalvojina kunnassa ja hyvinvointialueella. Lakisääteisten toimielinten roolia pitää vahvistaa ja toiminta on saatava paremmin näkyviin, sillä vaikuttamistoimielinten aktiivinen toiminta parantaa ennen pitkää kaikkien asukkaitten hyvinvointia ja osallisuutta.
Pe 21.3 klo 16-18 tule tapaamaan S-Marketin pihassa, tarjolla makkaraa
La 22.3 klo 10-14 Ideaparkin puolueiden yhteinen suuri vaalilauantai
Su 23.3 klo 12-14 Bongaa Alajoella Löyhingin mutkan lintutornilla seniorilintumiehet Benga Pöntinen ja Jalmari Lahtinen ja sääennusteesta päätellen hanhia, joutsenia ja muita muuttolintuja, kaffia ja ankkastukkia tarjolla Jokituvalla
Ja tänään voi muistella lapualaisten omaa "Minnaa", Liisi Lagerstedtia:
Lapuan Sanomissa päätoimittaja Tarja Kojola kirjoitti 2018 näin:
Eräs lapualainen nainen
Useimmat lapualaiset tiennevät Hautasen koulun. Kirkon parkkipaikan vieressä sijaitsevassa komeassa pytingissä toimii erityislasten peruskoulu. Mutta mistä nimi Hautasen koulu?
Lapualla eli 1800-luvulla Fredrik Wilhelm Lagerstedt, suurtalollinen, kunnallisneuvos ja valtiopäivämies. Hänet tunnettiin paremmin nimellä Laakes-Feetu, lapualaisille olivat vieraskieliset kirjaimet vaikeita lausua. Laakes-Feetun lapset suomensivat Lagerstedt-nimensä Lahdensuoksi vuonna 1906.
Laakes-Feetun esikoinen sai nimen Elisabet, lapualaisittain Liisi. Lapuan historiallisen Helemi-tietokannan mukaan vuonna 1859 syntynyt Lagerstedtin esikoistytär kävi ensin kansakoulun, sitten hänet lähetettiin Maksamaalle Tottesundin kartanoon (jossa muuten Jean Sibelius ja Aino Järnefelt on vihitty) opiskelemaan ruotsia ja taloudenhoitoa.
Liisi tutustui isänsä kaupassa sinne Saarijärveltä töihin tulleeseen Matti Hautaseen, joka perusti Lapualle sekatavarakaupan. Liisin perintömaille rakennettiin uusi komea kauppakartano, nykyinen Hautasen koulu.
Liisi Hautanen tuli tunnetuksi yhteiskunnallisesta toiminnastaan sekä siitä, että hänen taloutensa oli aina avoinna vieraiden tulla. Emännän ystäväpiiriin kuului lukuisia tuonaikaisia suomalaisia naisvaikuttajia, muun muassa kansanedustajia. Liisi Hautanen oli myös eteläpohjalaisen käsityöteollisuuden uranuurtajia. Hän palkkasi muun muassa useita lapualaisia vähävaraisia naisia kutomaan kankaita ja tuki näin naisasiaa työn kautta.
Hautasen emäntä oli mukana Lapuan kehityksessä monin tavoin. Hän toimi esimerkiksi Lapuan naisyhdistyksen puheenjohtajana, hänen johdollaan naisyhdistys perusti Lapualle emäntäkoulun. Hautanen ja hänen miehensä punttasivat Lapualle myös yhteiskoulun. Ja sekin oli muuten Liisi Hautanen, joka esitti vuonna 1935 kirkkovaltuustossa, että Lapuan kirkkoon hommataan uudet, vähän komiammat urut. Niin hommattiin, Suomen suurimmat.
Helemissä kerrotaan, että ”Hautasen täti” oli aikana julkkis maakunnassa, tunnettu ystävällisyydestään, kunnioitettu ja ihailtu. Lapuan Sanomat kirjoitti hänestä vuonna 1934 näin: ”milloinka joku kaikkien parasta tarkoittava asia on ollut ajettavana, rouva Hautasen innokkaaseen myötävaikuttamiseen on voitu täydellä luottamuksella turvautua.”
Lapuan Helemissä lisää Liisistä: https://lapuanhelemi.fi/index.php/Liisi_Hautanen
Kohtaamispaikan päiväkahveilla keskustellaan ajankohtaisista aiheista pullakahvien äärellä! Kahvit tarjoaa Lapuan kaupunki. Kahvit tarjolla klo 12:00 lähtien. Tapahtuma päättyy klo 14:00.
Kohtaamispaikka HyväSaumassa ke 19.3 klo 12 aiheena Arjen varautuminen
Urbaanissa ympäristössä kotivaran merkitys unohtuu helposti, kun kaupat ovat lähellä ja noutoruokaa saa. Kotivaraan kuuluu sellaisia tarvikkeita, joita tarvitset päivittäin, kuten vettä ja ruokaa. Kotivarassa on juuri sitä mieluisaa syötävää, jota kotona olisi muutenkin. Olennaista on, että ruokaa olisi kaapeissa riittävästi, jotta koko perhe pärjäisi ainakin 72 tuntia.
Käytä ruokaa, jonka säilyvyysaika on pitkä, joka valmistuu nopeasti, jonka kypsentämiseen tarvitaan vain vähän vettä tai joka voidaan syödä kypsentämättä. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta. Lisätietoa https://72tuntia.fi/kotivara/
Millaista ruokaa?
• Hanki kotivaraan elintarvikkeita, joita käytät muutenkin • Varmista, että kotoasi löytyy myös kuivamuonaa, kuten pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä • Valitse lisäksi sellaista ruokaa, jota voit valmistaa sähkökatkon aikana esimerkiksi retkikeittimen avulla. Ruoan voi usein syödä kylmänäkin.
Ruoan säilytys ja säilyminen
• Ensimmäisenä käytetään jääkaapista herkästi pilaantuvat tuoretuotteet kuten maito. • Älä avaa tarpeettomasti kylmälaitteiden ovia, kylmä säilyy tällöin pitempään. • Pakasteiden sulaminen -18 asteen pakastinlämpötilasta nolla-asteiseksi vie jopa useita vuorokausia. • Nolla-asteiseksi sulaneet elintarvikkeet voit valmistaa ruoaksi tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista.
Mitä tarvikkeita kotoa tulisi löytyä häiriötilanteita varten?
Pärjääminen häiriötilanteissa on helpompaa, kun kotoa löytyy siihen tarvikkeita. Tarkista listan avulla, onko sinulla jo kaikki tarvittava!
Kotivaraan kuuluu:
Vesiastiat (puhtaat ja kannelliset)
Pullovettä (vähintään 5 litraa/henkilö)
Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa
Ruokaa ja vettä lemmikkieläimille
Paristoilla toimiva radio
Paristoilla toimiva taskulamppu
Paristoja
Ladattu varavirtalähde esimerkiksi puhelinta varten
Retkikeitin, polttoainetta ja tulitikut
Vähän käteistä rahaa
Välttämättömät lääkkeet
Joditabletteja
Muovipusseja ja vessapaperia
Hygieniatarvikkeet (esimerkiksi kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä)
Suomen Pelastusalan Ammattilaiset SPAL toivoo selvitystä pelastustoimen siirtämisestä valtiolle. SPAL esittää, että asiasta käynnistettäisiin riippumaton selvitys jo kuluvalla hallituskaudella.
Ehdotuksen taustalla on ensisijaisesti huoli siitä, miten hyvinvointialueille hajautettu pelastustoimi kykenee vastaamaan kansallisen tason uhkiin. SPAL vastusti toissa vuonna tehtyä hallintouudistusta, sillä pelastustoimen pelättiin jäävän sote-palveluiden jalkoihin.
Sisäministeriöstä puolestaan todetaan, ettei nyt ole selvitysten aika, vaan hyvinvointialueille pitää antaa työrauha. https://yle.fi/a/74-20149805
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna ja turvallisuuslautakunnan jäsenenä kannatan selvityksen tekemistä ja sen myötä pelastustoimen siirtoa valtion vastuulle. Hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuolto dominoi vahvasti sekä resursoinnissa että toimielintoiminnassa, kuitenkin pelastustoimi on ensisijainen toimija sekä arjen turvallisuuden että kansallisen varautumisen ja väestönsuojelun varmistaja.
Lähipalvelut ovat avun ja hoidon tarvitsijalle tarpeen ja jopa välttämättömät, jos tarvitsija on lapsi, vanhus tai vammainen, jolla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön.
Lähipalvelut mahdollistavat perheen ja läheisten tuen ja huolenpidon. Iäkkään puolison on mahdotonta käydä läheistään tapaamassa, jos hoitopaikka on maakunnan toisella laidalla eikä julkista liikennettä ole. Lähipalvelut mahdollistavat läheisten ohella kaikkien kulkemisen tehokkaamman ajankäytön ja kustannuksetkin pysyvät paremmin hallinnassa.
Lähipalvelut turvaavat kunnan elinvoiman. Lain mukaan kunnan on tuotettava asukkaitten tarvitsemat palvelut ja edistettävä heidän hyvinvointiaan. Kunnan palvelutuotannon ohella kaupat ja kaikki asukkaiden tarvitsemat palvelut säilyvät, jos kunnassa riittää palveluita tarvitsevia asiakkaita. Hyvinvointialueen sotepalveluiden ja kunnan sivistyspalvelut sekä nykyään myös työllisyyspalvelut kietoutuvat tiiviiseen ja yhteistyötä edellyttävään verkkoon. Sotepalveluiden keskittäminen ajaa asukkaat ja työntekijät kunnista keskitettyjen palvelujen lähelle, koko maakunnan pakkautuminen maakuntakeskukseen näivettää kunnat.
Lähipalvelut ovat hyvinvointialueen varautumisen kannalta tarpeen. Massiivinen ja tarpeeton palveluiden, tilojen ja laitteiden keskittäminen heikentää huoltovarmuutta, kun taas alueelle hajautettu perustason palveluverkko minimoi uhkia ja varmistaa saavutettavuuden.
Lähipalvelut ovat juuri sitä kestävän kehityksen käytännön toteuttamista, jota edellytetään - ja jopa painostetaan - kuntien ja hyvinvointialueiden noudattavan. Osaoptimoinnin sijaan kuntien ja hyvinvointialueiden edellytetään järjestävän palvelunsa kokonaistaloudellisimmalla tavalla. Kuljetuspalveluiden aiheuttamien päästöjen vähentämisen, massiivisen lisärakentamisen ja muun energian säästön kannalta on paras järjestää koko väestön tarvitsemat perustason palvelut riittävän lähellä. Suuruuden ekonomia toteutuu tuotantotaloudessa, mutta ei sotepalveluissa.
Lähipalvelut toteuttavat koko soteuudistuksen perimmäisiä tavoitteita, perustason palveluiden ja varhaisen tuen vahvistamista, kustannusten hallintaa ja hyvinvoinnin vahvistumista.
Miksi viranhaltijavalmistelu potkii tätä vastaan? Miksi palveluverkon karsimispyrkimyksin ja haitallisella keskittämisellä halutaan heikentää kaikkea tätä?
Kiukuttelu, Kuukautiset, Synnytykset , Selluliitti, Vaihdevuodet, Tylsät avioliitot, Epäluotettavat rakastajat, Katkeilevat kynnet, Huono palkka Ilman näitä varjopuolia naiseksi haluavia olisi tungokseen asti
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen perusteli 17.2 aluevaltuustossa UTV2-taloussuunnitelmaan sisältyvää Ilmajoen ja Lapuan sotekeskusten karsintaesitystä etäisyysperusteella: sotekeskukset on paras sijoittaa maakuntaan 50 kilometrin välein, jotta keskusten saavutettavuus olisi maantieteellisesti tasainen. Tämä malli ei ole paras ja tehokkain. Palvelut on syytä sijoittaa koko alueella saavutettavasti ja kokonaistaloudellisimmin sinne, missä on asukaskeskittymiä ja mahdollisimman monella sotepalvelut lähellä.
Etelä-Pohjanmaan asukasluku oli 190 539 vuonna 2023. Väki vähenee, viime vuonna vain Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella väkiluku kasvoi. Väki vanhenee, yli 65-vuotiaita on 27,0 prosenttia eli 51 503 henkilöä. Maakunnan asukkaista kaksi kolmasosaa asuu keskuskaupungin ulkopuolella maakunnassa ja yhä enenevästi kuntien taajama-alueilla.
Sotekokonaisuudessa on kyse Suomen hallintohistorian suurimmasta uudistuksesta, arvioi Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki. Aluekehityksen kannalta palveluiden kova keskittyminen heikentää kaikkia kuntia keskuskaupunkia lukuun ottamatta. Katajamäen mukaan häviäjiä uudistuksessa näyttävät jo nyt olevan valtion tasolla syrjäseudut ja alueen tasolla reunakunnat. Kyse ei olekaan vain sotesta vaan aluepolitiikasta ja koko maakunnan elinvoimasta.
Sotekeskusten harvennus on valmistelussa, mutta päätöstä ei ole vielä tehty. Paras saavutettavuus ja kustannustehokkuus edellyttävät, että sotekeskukset sijoittuvat jatkossakin 1+7-mallin mukaisesti ja palveluita – myös omaishoitoa ja päivätoimintaa - tuotetaan kaikkiin kuntiin tarpeita vastaavasti. Tämä palveluverkko mahdollistaa palvelut ja toteuttaa samalla soteuudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, perusterveydenhuollon saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
Tarpeita vastaava sotekeskusverkko tuottaa vaikuttavuutta ja sitoutumista. Julkisen terveydenhuollon asiakkaalla on oikeus valita soteasema mistä tahansa Suomessa ja vastuu siirtyy uudelle taholle viimeistään kolmen viikon kuluttua kirjallisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Jos erehdymme keskittämään sotepalvelut vain maakuntakeskukseen ja harveneviin sotekeskuksiin, ajamme koko alueen ja kunnat sen mukana näivetysraiteelle. Palveluverkkopäätöksen vaikutukset ovat laajat: ne linjaavat yksittäisen asukkaan saamien palveluiden ohella jokaisen kunnan ja koko hyvinvointialueen tulevaisuutta. Palveluverkkopäätöksessä on kyse aluevaltuutettujen yhteistyöhalusta ja -kyvystä vahvistaa koko maakunnan elinvoimaa. Kellot eivät soi vain Ilmajoelle ja Lapualle, ne soivat koko maakunnalle.
Alun perin soteuudistuksen tavoitteita olivat perusterveydenhuollon vahvistaminen sekä sotepalveluiden hoitoketjujen saumattomuus perus- ja erikoistasolla eli horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio.
Nämä tavoitteet näyttävät väistyneen säästöjen nimissä tehtävän UTV2- talousohjelman kovan palveluiden karsinnan ja keskittämisen tieltä. Talousohjelma tehtiin viranhaltijavalmisteluna ja lähetettiin aluevaltuuston jäsenille vasta sen jälkeen.
Yhdenvertaisuus on tavoitteena, mutta maakunnassa eriarvoisuus lisääntyy. Keskuskaupungissa kaikki hyvinvointialueen perus- ja erikoistason palvelut ovat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla vieläpä lähipalveluina, mutta maakunnan muut kunnat ovat ajautuneet karsintasarjaan ja keskinäiseen kamppailuun vähenevistä palveluista.
Palvelulupauksen mukainen tarpeenmukaisten sotelähipalveluiden saatavuus ei karsintasuunnitelmien toteutumisen jälkeen enää toteudu. Pelkät digipalvelut eivät riitä, osa eri ikäisistä asukkaista tarvitsee ja tulee aina tarvitsemaan myös lähipalveluita ja hoivaa.
Tarpeenmukaiset sotelähipalvelut ovat jokaisen kunnan merkittävä elinvoimatekijä. Sotesta erilliset ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto, samoin kuin hyvinvointialueen neuvolat ja kouluterveydenhuolto sekä muu soteyhteistyö kiertyvät kiinteästi kunnan työllisyys- ja muihin palveluihin. Näiden lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laaja kokonaisuus – turvallisuus, osallisuus, tapaturmien ehkäisy - on edelleen sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtäviin kuuluvaa ja entistä tiiviimpää yhteistyötä edellyttävää.
Hyvinvointialue ei saavuta säästötavoitteita palveluita karsimalla ja keskittämällä ja samalla investoimalla yli varojensa. Säästöt saadaan aikaan, jos hoitoa ja apua tarvitsevat saavat palvelut ajoissa saumattomasti perustasolla varhaisvaiheessa tai ennaltaehkäisevästi.
Aluevaltuusto on linjannut palvelurakenteeksi koko aluetta palvelevan 1+7 – mallin. Meidän päättäjien tehtävä on varmistaa asukkaille kaikissa kunnissa riittävät sotepalvelut ja niiden avulla koko maakunnan ja sen kuntien elinvoima ja hyvinvointi tulevaisuudessakin.
Vanhusten määrä kasvaa, mutta hyvinvointialueen kova karsinta on kohdistumassa vanhusten tarvitsemiin asumispalveluihin ja vuodeosastohoitoon. Asumispalveluista ja vuodeosastoista ei kuitenkaan voi karsia, ellei kotiin annettavia ja varhaisen tuen palveluita ensin lisätä riittävästi ja tarjota koko alueen kaikkien kuntien vanhuksille.
Onneksi sulla on kokemusta oikeistakin töistä, totesi terveydenhoitajatyökaveri, kun kerroin aloittavani lääninhallituksessa terveydenhuollontarkastajana liki parikymmentä vuotta sitten.
Kotihoidon asiakaskäynneillä arvokasta kokemusta oli karttunut. Talvipakkasilla ja kesähelteillä kylätien päästä pihan tuvan uumenista löytyi yksinasuva vanhus odottamassa lääkkeenjakoa, verinäytteiden ottoa ja ihmistä käymään, hetkeä jutella kuulumisia ja ihmetellä maailman menoa.
Vieläkin on yksin turvatonta asua, vaikka ruokaa olisi kaapissa ja lääkedosetti täynnä. Avun tarve ja inhimillinen hoito eivät sulloudu virka-aikaan eikä digi nosta kaatunutta lattialta ylös. Yhä useampi tarvitsee hoitoa ja apua myös illalla, yöllä ja viikonloppuna. Kotisairaanhoidon työkokemuksen merkitys ja työkaverin viisaus kirkastuivat työvuosien aikana monesti ja tällä kertaa nyt hyvinvointialueen palveluiden karsintajärjestystä ihmetellessä.
Alueen kotisivujen mukaan vanhusasiakkaitten ikäkeskus löytyy vain Seinäjoelta. Siellä voi asioida puhelimitse tai paikan päällä ilman ajanvaraustakin. Keskuksessa saa tietoa ja neuvoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista, omais- ja kotihoidosta, palveluasumisesta. Alueen muissa kunnissa vastaavaa ikäkeskusta ei ole, sen sijaan asumispalveluiden ja sotekeskusten toiminnat ovat karsintalistalla.
Aluevaltuuston hyväksymän strategian mukaan painopisteitä ovat saatavuus ja saavutettavuus, ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys sekä avoin yhdenvertaisuus – ja nämä painopisteet edellyttävät yhdenvertaisia palveluita 1+7 – mallilla koko alueen kuntien asukkaille, vanhuksillekin.
Palvellen parasta - vierelläsi kun tarvitset – vielä paljon on tehtävää ja juuri perustason palveluiden vahvistamisessa ennen kuin palvelulupaus, johon koko aluevaltuusto on sitoutunut, toteutuu jokaisen avun tarvitsijan kohdalla.
